Tampereen kokoomuksen esittämät koalitiokysymykset
1. KASVUTAVOITE:
Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM–valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tampereen vetovoima on tärkeä asia, josta on pidettävä kiinni. Nykyinen kasvuvauhti on toistaiseksi ollut Tampereen etu. On hyvä, että kasvu jatkuu nykyisellä tasollaan tai jonkin verran maltillisempana. Kasvun merkittävä kiihtyminen aiheuttaisi uusia haasteita asumiselle ja palveluille, joihin vastaaminen olisi myös taloudellinen haaste.
Kaupungin kasvun jatkuminen noin nykyistä vastaavalla tasolla varmistetaan riittävällä asuntotuotannolla ja toimivilla, saavutettavilla palveluilla. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittävyydestä on huolehdittava. Samalla on kuitenkin varmistettava se, että kaupungista löytyy jokaisen tarvetta vastaava asunto, on kyse sitten kerrostaloasunnosta, omakotitalosta, perheasunnosta, omistusasunnosta tai vuokra-asunnosta. Asuinalueiden segregaation estämiseen on myös kiinnitettävä huomiota.
Kaupungin pitovoimaan vaikuttavat pitkälti samat tekijät kuin vetovoimaan: hintatasoltaan sopiva asuminen ja toimivat palvelut mutta myös erityisesti työ- ja opiskelupaikat. Työpaikkojen syntymiseen ja pysymiseen vaikuttavat yritysten toimintamahdollisuudet. Tämä ei tarkoita ainoastaan paljon puhuttuja yritystontteja, jotka ovat tärkeitä, mutta myös toimivia liikenneyhteyksiä muualle maahan ja maailmalle. Hyvät liikenneyhteydet ovat edellytys sille, että muualla jo toimivat ja perustettavat yritykset harkitsevat Tamperetta sijaintipaikakseen. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat myös asumisen Tampereella, vaikka työpaikka olisi muualla. Kaupungin hyvä tunnelma, kulttuuripalvelut ja asenneilmapiiri vaikuttavat myös erityisesti koulutetun väestön valintoihin asuinpaikoissa.
Pitovoiman osalta on kiinnitettävä huomiota kansainvälisten opiskelijoiden työllistymiseen. Tässä on syytä tehdä yhteistyötä Tampereen korkeakouluyhteisön kanssa ja varmistaa, että jokaisella opiskelijalla, joka haluaa jäädä Tampereelle, on mahdollisuus opiskella suomea ja verkostoitua opintojen ohella. Ongelmia luovat muun muassa korkeat lukukausimaksut ja tiukat suoritusvaatimukset, joiden vuoksi EU/ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla on heikosti aikaa ja mahdollisuuksia ylimääräiseen suomen opiskeluun tai verkostojen rakentamiseen.
Korkeakouluilla on valtakunnallinen koulutustehtävä, mikä tarkoittaa, että suuri osa Tampereelta valmistuvista ei edes voi jäädä Tampereelle; muukin Suomi tarvitsee heitä. Nykyistä useampi voisi kuitenkin jäädä tänne, mikäli kaupungissa olisi enemmän esimerkiksi julkisen ja järjestösektorin työpaikkoja tai yritysten pääkonttoreita; tällä hetkellä valtaosa niistä löytyy Helsingistä. Liikenneyhteydet ja edunvalvonta ovat tässäkin asiassa avainkäsitteitä.
Kasvu tuo haasteita palveluiden ja niiden rahoittamisen osalta. Uusille asukkaille on rakennettava palvelukiinteistöjä, kuten päiväkoteja ja kouluja, ja heidän perheilleen on tuotettava koulutus- ja sivistyspalveluita sekä terveyspalveluita. Kasvavassa kaupungissa kuitenkin myös verotulot kasvavat toisin kuin taantuvassa kaupungissa.
2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET:
Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tampereen on pidettävä huolta sosiaali- ja terveyspalveluistaan siihen asti, että ne siirtyvät sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueen vastuulle. Kiireellisimmin on puututtava mielenterveys- ja päihdepalveluiden puutteisiin. Erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden osalta on varmistettava korjaustoimenpiteiden riittävyys.
Pandemiasta palautumiseen on tehtävä suunnitelma. Palveluihin on kertynyt merkittävä määrä hoivavelkaa ja sosiaalista velkaa. Tämän velan hoitaminen vie todennäköisesti useita vuosia.
Palveluiden siirryttyä on pidettävä huolta rajapinnasta maakunnan vastuulla oleviin palveluihin. Erityisesti päiväkodeilla ja kouluilla tulee olla toimiva yhteys sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaupungin kulttuuripalveluissa on myös tehty uraauurtavaa yhteistyötä monien muiden toimialueiden, kuten ikäihmisten palveluiden, kanssa. On huolehdittava, että tällainen hyvinvointia vahvistava toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa. Ikäihmisten palveluiden osalta tulee tutkia mahdollisuudet tuottaa kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan välimaastoon sijoittuvaa nk. välimuotoista asumista.
Palveluiden supistamista ja palveluverkkoa on arvioitava sote-uudistuksen myötä. Päällekkäisiä toimintoja hyvinvointialueen kanssa ei ole syytä ylläpitää. Samalla on myös pohdittava toimipisteiden määrää ja sijaintia. Tässä on kuitenkin tehtävä yhteistyötä maakunnan kanssa muun muassa olemassa olevien hyvinvointikeskusten osalta, joissa on sekä kaupungille jääviä että hyvinvointialueelle siirtyviä palveluita.
Kaupungin jäljelle jäävien palveluiden tuottamistapoja on arvioitava uudestaan suuren osan palveluita poistuessa kaupungin tuotannosta. Digitalisaation mahdollisuudet on selvitettävä kaikissa palveluissa. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta, että myös ne, jotka eivät ole tottuneita teknologian käyttöön tai eivät pääse verkkoon, löytävät tarvitsemansa palvelut. Parhaimmillaan digitalisaatio mahdollistaa tämän, koska suuren osan käyttäessä sähköisiä palveluita voi henkilökunta keskittyä avustamaan niitä, jotka tarvitsevat apua palveluissa.
Palveluiden hintaa ja tuotantokustannuksia on arvioitava säännöllisesti. Tästä käyvät esimerkkinä lastensuojelun sijaishuollon laitospalvelut, joiden kustannusten kasvuun voidaan puuttua vahvistamalla kaupungin omaa palvelutuotantoa kalliiden ostopalveluiden sijasta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä maakunnan vastuulle on kaupungin panostettava erityisesti koulutuspalveluihin.
3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI:
Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tamperelaisten lasten ja nuorten hyvinvointia lisätään vähentämällä perheiden köyhyyttä ja osattomuutta ja panostamalla perhepalveluihin. Sitoudumme harrastustakuuseen ja haluamme varmistaa, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastus ja kesäisin kesäleiritoimintaa. Päätösten lapsivaikutusten arviointi tulee tuoda osaksi kaikkea päätöksentekoa. Perheitä voidaan tukea vahvistamalla jo neuvolassa annettavaa vanhempainvalmennusta.
Kehittäisimme varhaiskasvatusta ja kouluja pitämällä ryhmäkoot pieninä, panostamalla työntekijöiden jaksamiseen ja työpaikkojen turvallisuuteen. Panostaisimme myös koulujen opiskeluhuoltoon ja varmistaisimme monialaisen opiskeluhuollon yhteistyön sujuvuuden ja resurssit kaikissa Tampereen kouluissa. Joustavaa alueellista resursointia on tarpeen hyödyntää ja kehittää jatkossakin. Tämä on erityisesti koronan jälkimainingeissa äärimmäisen tärkeää. Kouluissa tarvitaan nyt ennen kaikkea työrauha ja vahvat perusresurssit kasvatustyön tueksi sekä toisen asteen oppivelvollisuuden laajenemisen laadukkaaksi toteuttamiseksi. Toisen asteen opiskelupaikkoja, erityisesti lukiopaikkoja on oltava riittävästi tarpeeseen nähden.
Koulukiusaaminen on yksi suurin haitta oppimisympäristöjen turvallisuudelle. Koulukiusaamisen vastaisessa työssä kouluissa tulee linjata sekä tunnekasvatuksen että normikriittisen pedagogiikan sisällöistä paikallisisten opetussuunnitelmien kirjauksissa.
Tampereen ammatillisissa oppilaitoksissa on huolehdittava siitä, että lähiopetusta on riittävästi tarjolla. Nuoret tarvitsevat yhteisön tukea opinnoissaan, eikä työpaikoilla ole välttämättä valmiuksia tai resursseja antaa sellaista opetusta, mitä nuoret tarvitsevat.
Kaupungin on tehtävä suunnitelma kulttuuri- ja tapahtuma-alan palauttamiseksi korona-ajasta. Tampereen kaupunki voisi myös rohkeasti ostaa sekä perinteistä että soveltavaa taidetta yllättäviinkin paikkoihin. Kulttuurialaa voitaisiin tukea esimerkiksi lisäämällä omaehtoisen kulttuurin tekemisen tiloja ja lisäämällä kulttuuripassi osaksi aktiivipassia.
Jokaisella tulisi olla mahdollisuus lähiluontoon. Viheralueiden tulee tukea liikkumista, hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, ja niiden on muodostettava yhtenäisiä viherkäytäviä Tampereella. Liikuntapalveluita tulee kehittää tarpeiden mukaan, esteettömästi ja energiatehokkaasti.
Päihde-ja mielenterveyspalveluiden kynnyksiä tulee madaltaa ja poistaa. Suurin ongelma hoitoonpääsyssä on resurssien riittämättömyys. Näihin palveluihin tulee palkata lisää henkilökuntaa ja tarvittaessa lisäkouluttaa omaa henkilökuntaa päihde-ja mielenterveystyön ammattilaisiksi. Erilaisia temppuratoja on purettava: mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivältä on epäinhimillistä vaatia esimerkiksi hoitomotivaation todistelua tai tuetun asumisen määräaikaisen palvelun hakemista uudelleen muutaman kuukauden välein. Hoitosuhteita ei tule katkaista hoitotahon yksipuolisella päätöksellä, vaan asiakkaalle on löydyttävä sopiva palvelu ns. saattaen vaihtamalla. Hoidon koordinoinnille ja asiakkaan ohjaamiselle on oltava selkeä, nimetty vastuutaho ja omaisille on oltava saatavilla riittävästi tukea ja neuvontaa.
Vanhuspalveluita kehittäisimme lisäämällä omaa tuotantoa, mahdollistamalla nopea pääsy lääkäriin ja muihin sosiaali-ja terveyspalveluihin, lisäämällä kotihoidon resursseja, sekä mahdollistamalla ympärivuorokautinen hoiva sitä haluaville ja tarvitseville. Etenkin kotihoidossa tulee olla riittävästi lääkäreitä saatavilla. Laadukas ja ennaltaehkäisevä, myös lääkärin apua vaativa hoito, ehkäisee vanhusten kotihoidosta johtuvien terveysongelmien sekä -kustannusten paisumista. Vähentäisimme ikääntyneiden köyhyyttä poistamalla terveyskeskusmaksut.
Vanhusten yhteisöllistä asumista sekä aktiivista arkea edistäviä palveluita tulee lisätä entisestään. Tampereella voitaisiin kokeilla yhdistää päiväkoteja ja palvelutaloja ja suunnitelmallisesti pyrkiä ehkäisemään vanhusten yksinäisyyttä.
Suhtaudumme kriittisesti voittoa tavoittelevien yritysten tuottamiin varhaiskasvatus- ja hoivapalveluihin. Suhtaudumme myönteisesti järjestöjen tuottamiin palveluihin.
4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS:
Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Yritysten toimintaedellytyksiä voidaan parantaa helpottamalla pienyrittäjien asemaa sellaisella hankintapolitiikalla, että yksin- ja pienyrittäjillä on aito mahdollisuus kilpailla suuryritysten kanssa. Tätä tukevat esimerkiksi yrittäjäystävällinen hankinta-, kilpailutus- ja tonttipolitiikka sekä yrittäjille yhden luukun takaa tarjottavat palvelut.
Kaavoitusta ja lupaprosesseja voidaan nopeuttaa, jotta yritysten ei tarvitse odotella päästäkseen aloittamaan tai laajentamaan toimintaansa Tampereella. Yksinyrittäjiä, osuuskuntayrittäjiä ja pienyrityksiä voidaan tukea myös tarjoamalla tai vuokraamalla aloitteleville yrityksille edullisia toimitiloja jaetuiksi työtiloiksi ja työhuoneyhteisöiksi.
Panostetaan alle 30-vuotiaiden nuorten koulutukseen ja työelämään pääsemiseen vahvistamalla Ohjaamon toimintaa Tampereella. Nuorten kesätyöntekijöiden palkkaamisen tukemista esim. työllistämissetelillä voidaan selvittää.
Suuret rakennushankkeet, kuten ratikan kakkosvaihe, tulee toteuttaa paikallisia yrittäjiä kuunnellen. Mahdolliset rakennusvaiheessa liiketoiminnalle aiheutuvat vahingot pitää pyrkiä minimoimaan ja tarvittaessa yrittäjiä tulee tukea työmaavaiheen yli.
Kaupunki voi auttaa yrittäjiä myös tarjoamalla talous- ja velkaneuvontaa.
Kaupungin yhteistoiminta yliopiston ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on tärkeää työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Kaupunki voi olla osaltaan mukana edistämässä sitä, että oppilaitoksissa annettava koulutus vastaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Vahvistetaan kaupungin roolia harjoittelupaikkojen tarjoajana. Omalla edunvalvonnallaan kaupunki voi myös vaikuttaa siihen, että valtio osoittaa oppilaitoksille riittävät resurssit. Näillä toimenpiteillä voidaan myös osaltaan vähentää työttömyyttä, kun opiskeluissa saatu osaaminen kohtaa paikalliset tarpeet.
Työllisyydenhoidon kuntakokeilun myötä kaupungilla on paremmat valmiudet vastata työttömyyteen. Kaupungin tulee selvittää millaiset mahdollisuudet kullakin on työllistyä ja sen tulee tukea aktiivisesti vaikeimmin työllistyviä. Kuntakokeilussa on tähän toimintamallit, joista on hyviä kokemuksia. Kaupungilla on myös mahdollisuus työllistää omaan organisaatioonsa työttömiä soveltuviin tehtäviin.
Työvoimapulaa ratkaistaan panostamalla palkkaukseen, työehtoihin ja työhyvinvointiin. Työntekijöiden työhyvinvointi on tärkeä voimavara, josta on huolehdittava. Myös sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden työterveyshuolto on saatava kuntoon työsuhteen alusta asti. Kaupungin tulee kiinnittää huomiota myös sukupuolten palkkatasa-arvoon työpaikoillaan.
Kitketään halpa- ja ilmaistyötä kunnissa. Kehitetään työtoimintaa ja puututaan virka- ja työsuhteen kaltaisen työn teettämiseen.
5. KANSAINVÄLISYYS:
Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tampereen pitää olla eurooppalainen ja kansainvälinen kaupunki. Emme saa sulkeutua vaan meidän on oltava avoimia. Tämä tarkoittaa erilaisissa verkostoissa toimimista ja aktiivista yhteydenpitoa muualle maailmaan. Meillä on paljon osaamista ja annettavaa, mutta voimme myös oppia muilta. Tamperetta on tehtävä tunnetuksi maailmalla. Suomesta tunnetaan usein vain pääkaupunki, ja meidän on saatava tähän tilanteeseen muutos.
Tamperelaisen päätöksenteon pitää tukea avoimuutta, yhdenvertaisuutta ja kansainvälisyyttä. Päättäjien on omalla toiminnallaan luotava kaupunkiin ilmapiiriä, johon jokaisen on helppo tulla ja jossa on helppo olla.
Tampereen on tarpeen laatia kielipoliittinen strategia, jonka tarkoituksena on löytää keinoja tamperelaisten kielitaidon vahvistamiseen, kielellisten oikeuksien turvaamiseen ja kieliin liittyvän eriarvoisuuden purkamiseen ja jossa voidaan tukea niin kulttuurista moninaisuutta, edistää kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja vahvistaa työelämän yhdenvertaisuutta. Tampere tekee monikielistä viestintää saavuttaakseen erikielisiä asukkaita ja turisteja.
Matkailussa ja tapahtuma-, ja elämystaloudessa oleellista on tunnettuus. Sellaisiin paikkoihin tullaan, joista on kuultu positiivista. Hyvät ja helpot liikenneyhteydet edistävät tätä. Tampereen kaupungin tulee tehdä markkinointia, joissa korostetaan kaupunkimme kiinnostavimpia puolia kohdeyleisölle, joka on näistä aiheista kiinnostunut. Samalla kaupunki voi koordinoida eri palveluntuottajien toimintaa, jotta heidän yhteistoiminnastaan voi syntyä uusia mahdollisuuksia. Tampere houkuttelee nyt merkittävästi kokous- ja konferenssitoimintaa. Viihtyisä ja sujuva kaupunki kasvattaa Tampereen mainetta hyvänä kokouskaupunkina. Matkailua edistävät myös viihtyisä kaupunkiympäristö, laadukas arkkitehtuuri ja historiallisen rakennusperinnön suojelu.
Elokuvatuotannoissa toiminnan sujuvuus ja kaupungin positiivinen asenne esimerkiksi lupien suhteen on tärkeää. Tarvittaessa kaupunki voi antaa kohtuullista taloudellista tukea tuotannoille.
Ulkomaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista edesautamme viihtyisällä kaupungilla, jossa on hyvät palvelut ja joka tukee tarpeen vaatiessa. Palveluiden pitää toimia yritysten suuntaan muun muassa toimitiloissa, lupa-asioissa, rekrytointien edistämisessä ja muissa tarpeellisissa asioissa. Viihtyisä kaupunki, hyvä asuminen, lasten ja nuorten mahdollisuudet oppia ja käydä koulua useilla kielillä sekä vilkas kulttuurielämä tukevat osaajien pysymistä kaupungissa.
Tampereen pitää vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa, sillä kotimaista työvoimaa ei ole riittävästi kasvualojen tarpeisiin. Edellä mainittujen asioiden lisäksi kansainvälisyyttä edistetään hyväksyvällä ja innostavalla ilmapiirillä. Tampereella pitää olla tilaa eri taustoista oleville, monen näköisille ja monia kieliä puhuville ihmisille.
Tamperelaisten yritysten vientiponnistelujen ja kansainvälisen kasvun tukemiseksi kaupungilla pitää olla toimivat yrityspalvelut, joissa on osaamista kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kaupunki voi myös edistää yritysten toimintaa omissa verkostoissaan kertomalla millaista osaamista kaupungista löytyy ja ottamalla yritysten edustajia mukaan tapaamisiin. Esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kautta syntyy paljon tarvetta clean tech -osaamiselle, jota Tampereelta löytyy.
6. TALOUS:
Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainottamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Talouden tasapainottaminen on kannatettava tavoite. Tavoitteen saavuttamisessa on huomioitava myös kaupungin tulojen vahvistaminen. Siksi veronkorotusten jyrkkä rajaaminen talouden tasapainottamiskeinojen ulkopuolelle ei ole tarkoituksenmukaista. Tärkeintä on kaupunkilaisten hyvien palvelujen turvaaminen – myös siksi, että oikea-aikaiset hoito- ja muut palvelut ehkäisevät kustannusten kasvua myöhemmässä vaiheessa.
Kaupungin omaisuuden myymisessä on noudatettava tarkkaa harkintaa. Tarpeettomien kiinteistöjen myynti voi olla oikea ratkaisu, mutta ennen myyntiä on aina selvitettävä, onko esimerkiksi kulttuuritoimijoilla tai järjestöillä käyttöä kiinteistöille.
Tamperelaisten arkeen vaikuttavien päätösten hyvinvointivaikutuksia tulee arvioida systemaattisesti, jotta voidaan minimoida esim. kasvavista mielenterveysongelmista johtuvat tulonmenetykset ja kustannukset.
Kaupungin toimintojen yhtiöittäminen johtaa helposti päätöksenteon hämärtymiseen ja demokraattisen valvonnan vaikeutuminen, mikä on erityisen ongelmallista silloin, kun yhtiö ylläpitää tärkeää infrastruktuuria. Tampereen Vesi -liikelaitosta ei tule yhtiöittää, emmekä näe sille mitään syitä myöskään TKL:n kohdalla.
Käyttömenoihin ei ole järkevää ottaa velkaa, mutta investointien rahoittamiseksi se on useimmiten välttämätöntä. Myös koronan jälkivaikutuksista toipuminen voi edellyttää pientä alijäämää ylimenokauden ajan.
7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN:
Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Asuntorakentamisen painottuminen pieniin asuntoihin on ongelmallista kuten sekin, että merkittävä osa näistä asunnoista päätyy sijoittajien eikä asujien omistukseen. On tärkeää, että Tampereella valmistuu monimuotoista kohtuuhintaista asumista niin, että vuokrataso ei karkaa. Kaupungin asukkailla tulee olla varaa vuokrata tai ostaa oma asunto. Tampere voi vaikuttaa tähän kaavoituksella. Asuntojen hinnan muodostuksessa tulee myös huomioida muita tekijöitä, kuten pysäköintinormien vaikutukset rakennuskustannuksiin. Pysäköintinormia tulisikin osassa kohteita höllentää, jotta asuntojen hintoja saataisiin alas.
Kaupunki voisi selvittää myös uusien asunnonomistusmuotojen, kuten osuuskuntien, edistämistä esimerkiksi tontinluovutuksissa.
Tampereen tavoitteena tulee olla asunnottomuuden poistaminen.
Suurin osa kaupungin kasvusta ja uudesta asuntorakentamisesta tulee ohjata nykyisen yhteiskuntarakenteen sisään tai lähistölle. Tämä on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä.
Pohjoisen alueen kehittämisessä on huomioitava alueen riittävät palvelut. Kaupunki ei kuitenkaan omista alueella merkittävästi maata eikä alueelle ole mahdollista rakentaa kovin paljon asumista. Pientaloasuminen sopii alueelle hyvin. Pohjoisen alueen loma- ja virkistyskäyttöä tulisi edistää sekä suojella alueen luontoarvoja.
Kaupungin ei tule pääsääntöisesti myydä maaomaisuuttaan. Talouden ja kaupunkikehityksen kannalta on tärkeää, että kaupunki on merkittävä maaomistaja. Tonttivuokrien kohtuullisuudesta on pidettävä huolta. Vuokran nousulla ei saa pakottaa purkamaan historiallisia ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä rakennuksia, vaikka niiden tontilla olisikin edelleen kaavan mukaan rakennusoikeutta jäljellä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita tulee suojella ja niitä tulee myös yhdistellä suunnitellusti uuden rakentamisen kanssa.
Olemme valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa. Näissä asumismuodoissa pitää olla riittävä määrä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS:
Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tampereen vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa ratikan lisärakentamista Härmälään ja Koilliskeskukseen. Muissa liikenneratkaisuista ensisijaisina pidämme kävely- ja pyöräolosuhteiden kehittämistä, joukkoliikennettä, lähijuniin panostamista sekä Suomi-rataa. Näsisaari on osa ratikan rakentamista kohti Lielahtea ja Lentävänniemeä.
Ruuhkamaksut eivät ole ryhmässämme kynnyskysymys. Olennaisinta keskustan saavutettavuudessa on julkinen liikenne ja koko kaupungin kattava turvallinen pyörätieverkosto. Julkisen liikenteen osalta tulee seurata tiiviisti linjastomuutosten mukanaan tuomia muutoksia joukkoliikenteen käyttäjämääriin, ja tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä, mikäli näyttää siltä, että kulkutapaosuudet lähtevät sen myötä väärään suuntaan. Joukkoliikenteen vuoroväli sekä linjaverkon tiiviys ovat kulkutapaosuuksien kehittymisen kannalta tärkeimpiä asioita, ja näistä on pidettävä huolta. Joukkoliikenteen lippujen hintatason on oltava kohtuullinen ja erityisryhmien liikkuvaa arkea tulee tukea riittävästi.
Pyöräilyn osalta yksi iso ongelma kaupunkiorganisaatiossa on pyöräilyyn keskittyvän työntekijäresurssin puute. Tampereelle olisi syytä nimittää täysipäiväinen pyöräilykoordinaattori, jonka tehtävä kaupunkiorganisaatiossa olisi tukea kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden työtä sekä varmistaa pyöräilyn edistämisohjelman toteutuminen.
9. KESTÄVYYS:
Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Sitoudumme hiilineutraaliustavoitteisiin ja olemme valmis kunnianhimoisempiinkin ilmastotekoihin. Kaupungin laatiman hiilineutraaliuden tiekartan seuraamiseen on varattava tarvittavat resurssit. Toisaalta on syytä ryhtyä tarkastelemaan erittäin kriittisesti sellaisia menoja ja investointeja, jotka lisäävät kaupungin päästöjä. Katsomme, että investoinneilla tulee rakentaa kestävää tulevaisuutta eikä nakertaa sen edellytyksiä. Suurhankkeiden suorat ja välilliset ilmastovaikutukset tulee selvittää ja päättäjille tarjota riittävästi tietoa niistä.
Hiilineutraaliutta tavoitellaan siten, että vaikutukset kaupunkilaisten hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen ovat myönteiset.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että kaupungin toimet ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa Tampereella. Se edellyttää suojelualan kasvattamista, ennallistamishankkeita ja luontoa tukevien toimenpiteiden hyödyntämistä kaikessa kaupunkikehityksessä. Kaavoituksessa on tarpeen varmistaa eheiden viherverkostojen säilyminen ja monimuotoinen kaupunkiluonto. Erityisen arvokkaat metsäkohteet on pidettävä hakkuiden ulkopuolella, myös muissa metsissä tuotto-odotuksen on oltava kestävällä tasolla ja metsänhoidon on kauttaaltaan tuettava metsien koko lajikirjoa. Rakennetussa ympäristössä on vahvistettava viherrakentamisen määrää sekä hallitun hoitamattomuuden periaatteen mukaisia ympäristöjä.
Luonnon monimuotoisuuden ohjelman tulee olla riittävän kattava ja sen toteutumisen ja seurannan tulee olla vahvasti resursoitu.
10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN:
Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Teknologinen kehitys antaa paljon täysin uudenlaisia mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. Digitalisaation tulee olla koko kaupungin organisaatiota ja palveluita läpileikkaava kehitys. Teknologian mahdollistaman tiedon keräämisen, varastoinnin ja käytön tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä tulee edellyttää kaikessa toiminnassa.
Tampereen kaupungin on seurattava EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tuomia mahdollisuuksia digitaalisen vihreän siirtymän toteuttamiseksi ja tartuttava näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti. Elpymisvälineen kautta jaettavasta rahoituksesta 20 prosenttia tulee kohdistaa digitalisaation toteuttamiseen.
Tampereen tulee omissa tietojärjestelmissään suosia avoimen lähdekoodin järjestelmiä niin, että erilaisten järjestelmien ja eri tuottajien ohjelmistot voivat olla mahdollisimman yhteensopivia. Ohjelmistojen hankinnoissa tulee välttää riippuvuutta yksittäisistä toimijoista. Järjestelmiä ja ohjelmistoja tulee hankki niin, esimerkiksi neuvottelumenettelyllä, että myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus päästä tuottajiksi.
Teknologian hyödyntämisessä on huomioitava myös ne kaupunkilaiset, esimerkiksi osa ikääntyneistä, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita. On varmistettava, että kaikilla on pääsy palveluihin.
Palveluiden siirtyessä digiympäristöihin, tulee vapautuvaa työntekijäresurssia panostaa kasvokkain saatavan palvelun laadun varmistamiseen. Näin ketään ei syrjäytetä nopeiden ja kätevien palveluiden saatavuuden piiristä. Tämä on erittäin tärkeä yhdenvertaisuuskysymys.
11. KYNNYSKYSYMYKSET:
Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukuudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Tampereen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä tekee yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat sitoutuneet ihmisoikeuksiin ja jotka sitoutuvat edistämään yhdenvertaisuutta. Vasemmistoliitto ei tee yhteistyötä ryhmien kanssa, jotka kyseenalaistavat ihmisoikeuksia ja jotka julkisessa keskustelussa eivät kunnioita toisia ihmisiä. Haluamme edistää antirasistista toimintaa Tampereen päätöksenteossa.
Emme ole mukana koalitiossa, jossa tehdään leikkauksia koulutuksesta tai heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kustannuksella.
12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN:
Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän vastaus:
Vasemmistoliitto sitoutuu pormestariohjelmaan, joka edistää kuntalaisten yhdenvertaisuutta, vähentää eriarvoistumista ja köyhyyttä, sekä panostaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastotekoihin.