Kuntavaalit 2021

Huhtikuussa 2021 pidetään kuntavaalit. Tampereen Vasemmisto asettaa ehdolle täyden listan eli 100 ehdokasta. Heidän nimensä julkistetaan vaiheittain. Tähän mennessä heitä on nimetty 78. He ovat:

• Aalto Juuso, aikuisopiskelija, video-ohjaaja
• Aaltonen Mikko, kaupunginvaltuutettu, Euroopan alueiden komitean jäsen
• Ahola Liisa, eläkeläinen
• Ahponen Tatu, kielenkääntäjä, toiminimiyrittäjä
• Alppi Ulla-Leena, kaupunginvaltuutettu, kouluttaja
• Ansio Pekka, järjestäjä
• Asikainen Johannes, perheyrittäjä, FM
• Eloranta Sami, opiskelija
• Haapa-aho Leena, ohjaaja
• Halme Taimo, opettaja
• Halonen Miila, nuorisolääkäri, varakansanedustaja
• Hanhela Milka, kaupunginvaltuutettu, opiskelija, kasvatustieteiden kandidaatti
• Hanhisalo Helge, kiinteistönhoitaja
• Hautanen Teija, sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden tohtori
• Hollo Hely, opiskelija, yhteiskuntatieteiden kandidaatti (sit.)
• Honkamäki Elli, opiskelija
• Huovinen Tanja, ohjaaja
• Inkinen Riina, asiantuntija
• Iso-Lähteenmäki Lauri, varastotyöntekijä, ammattiosaston puheenjohtaja
• Jalava Ari, huoltoasentaja, herastuomari
• Jeskanen Tatu, sairaanhoitaja YAMK, alaikäisyksikön johtaja
• Johansson Ari, valokuvaaja, eläkkeellä
• Jokiranta Petri, luottamusmies (sit.)
• Juusola Mirja, perushoitaja, eläkkeellä
• Kallinen Aaron, toiminnanjohtaja
• Kanniainen Jari-Pekka, HTM, projektitutkija
• Karau Christian, siivooja, työmarkkinavaikuttaja
• Karikko Wilhelmina, projektisuunnittelija, YTM
• Karinen Anne, kiinteistöpäällikkö, eläkkeellä
• Karjalainen Airi, talouspäällikkö, HM, eläkkeellä
• Korhonen Aatu, luokanopettajaopiskelija
• Kortesoja Kaisa, hankevastaava/tirehtööri (sit.)
• Kunnari Kukka, psykologi
• Lehtomäki Emilia, sairaanhoitaja, luottamusmies
• Lindfors Juhapekka, ohjaaja, lähihoitaja
• Linnanen Terjo, lämpökäsittelypäällikkö
• Magnusson Eriikka, näyttelijä, ohjaaja
• Manninen Tiina, lähihoitaja
• Marchant Aedo Javiera, ryhmäpäällikkö, juontaja, aktivisti
• Minkkinen Minna, kaupunginvaltuutettu, sosionomi AMK
• Mohammadi Leila, oman äidinkielen opettaja, tutkija (sit.)
• Mäkinen Jaana, sisustusompelija
• Mäntysalo Juho, liiketalouden tradenomi, yhteiskuntatieteiden maisteri
• Niemi Aapo, pääluottamus, elintarviketyöntekijä
• Olli Joonas, opiskelija
• Peiponen Heini, suomen kielen opettaja, eläkkeellä
• Peltokoski Jukka, koulutustuottaja, YTL
• Peltomaa Tapani, hitsaaja, eläkkeellä
• Pikkarainen Jukka, lähihoitaja
• Puskala Jarmo, käsikirjoittaja
• Puusniekka Juho, asumispalveluiden ohjaaja, lähihoitaja
• Rantanen Arja, kirjastovirkailija, muusikko (sit.)
• Repo Taina, toimittaja, eläkkeellä (sit.)
• Riestra Aedo Simon, kulttuurituottaja, elintarvikejalostaja (sit.)
• Ropponen Anu, sosiaalityöntekijä
• Salminen Jani, taksinkuljettaja
• Salonen Antti, Teollisuusliiton aluetoimitsija
• Seppä Hannu, työnjohtaja, muusikko
• Sirén Jouni, kääntäjä, yrittäjä
• Sirkesalo Sohvi, taiteen maisteri, lehtori
• Skogberg Peter, ohjelmoija
• Streng Tapani, hotellivirkailija, 2. alueellinen työsuojeluvaravaltuutettu (sit.)
• Sulkanen-Rodriguez Leena, hankeasiantuntija
• Taubert Ilona, opiskelija
• Tilvis Leila, tarkastaja (sit.)
• Toikkanen Atte, ravintolatyöntekijä, muusikko
• Toljola Annu, yrittäjä, herastuomari
• Tolonen Johannes, muusikko, FM
• Torkkola Sinikka, kaupunginvaltuutettu, yliopistotutkija, pääluottamusihminen
• Tuominen Harri, työnjohtaja, yrittäjä, hallintotieteiden kandidaatti
• Tuominen Tellervo, kirjailija (sit.)
• Tuunanen Kalle, sosionomi AMK, yhteiskuntatieteiden maisteri
• Tyni Päivi, tutkija, YTM
• Vallenius Niko, opettaja
• Viherlehto Sanna, sairaanhoitaja
• Vänni Katja, työkyvyttömyyseläkeläinen
• Ylänen Jarkko, virastomestari
• Yousif Mohamed, nuorisotyöntekijä, lähihoitajaopiskelija

 

Vaaliohjelma laaditaan yhdessä ehdokkaiden ja puolueen aktiivien kanssa ja hyväksytään alkuvuodesta 2021. Alla on ohjelma, jolla menimme kuntavaaleihin 2017.

 

 

Tampereen Vasemmiston kuntavaaliohjelma 2017

 

YHDESSÄ TOIMIVA TAMPERE
Vasemmistoliitto haluaa rakentaa valoisaa tulevaisuutta tamperelaisten kanssa.
Vasemmistoliiton mielestä politiikanteon avoimuus ja reiluus takaavat kaupunkilaisten tasavertaisen kohtelun ja arjen sujumisen. Oikeudenmukainen, kestävä ja kehittyvä Tampere pystyy parhaiten
takaamaan ihmisten hyvinvoinnin. Tarvitsemme koulutusta, työtä, köyhyyden torjuntaa ja lapsista sekä ympäristöstä välittämistä luodaksemme turvallisen tulevaisuuden.

1. TERVEYTTÄ KAIKEN IKÄÄ

Sosiaali- ja terveyspalvelujen täytyy olla korkealaatuisia, ja niiden tulee toimia joustavasti ilman byrokratiaa, jonotusta ja ihmisten pallottelua. Jokaiselle tamperelaiselle tulee taata ammattitaitoisesti tuotetut julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Vasemmistoliiton mielestä riittävä julkinen rahoitus ja tasavertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa pienentävät terveyseroja eri ihmisten välillä ja lisäävät näin koko yhteisön toimintakykyä.

Ennaltaehkäisy ja kuntoutus ovat parasta hoitoa.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tavoitteena tulee olla sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä ja tasa-arvoinen saatavuus. Palveluja tuottavan organisaation pitää olla demokraattisten luottamuselinten valvonnassa, ja sen tulee olla kustannustehokas ja palveluntarvitsijoiden oikeuksia kunnioittava.

Vasemmiston Tampereella:

– Terveyskeskusmaksut on poistettu. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kohtuullisia, ja pienituloisille ne korvataan toimeentulotuesta. Köyhyys ei ole este palveluihin pääsylle. Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia on turvattu muun muassa lisäämällä asiakasraateja.

– Tarjolla olevista palveluista ja asukkaiden oikeudesta niihin tiedotetaan paremmin. Ihmiset tietävät, minkälaisia palveluja he voivat saada.

– Ei tarvitse jonottaa. Palvelut saa heti tarvittaessa ja hoitoon pääsee riittävän nopeasti. Ihmisten pallottelu ja organisaatioiden välinen vastuunsiirtely on loppunut.

– Nuorilla on mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn.

– Asukkaille turvataan hyvät ja laadukkaat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Toiminnassa otetaan huomioon hoitoketjujen sujuvuus ja pitkistä odotusjonoista pyritään pois. Potilas ohjataan viipymättä oikeaan hoitoon. Hatanpään sairaalan toiminta turvataan jatkossakin osaavana korkeatasoisena erikoissairaanhoidon tuottajana.

– Kaikilla turvallinen ja arvokas vanhuus. Vanhushoiva on hyvää ja hoitajia on riittävästi.  Vanhukset saavat terveellistä ruokaa ja liikuntaa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

– Ikäihmisillä on laadukkaat ja yksilölliset palvelut. He voivat mahdollisimman pitkään asua kotonaan kotihoidon turvin. Kotona asumisen tulee olla inhimillistä, eikä ikäihmisiä saa vain säilöä kotiin yksikseen. Tarvittaessa on laitospaikkoja tarjolla riittävästi. Kotona asumisen ja laidoshoidon välissä on mahdollisuus kohtuuhintaiseen palveluasuntoon.

– Kotihoidon lähtökohtana ovat yksilön tarpeet. Toimintatavat ovat hyviä ja resursseja riittävästi.

– Omaishoitajien asemaa on parannettu. Omaishoitajien jaksamisesta huolehditaan muun muassa takaamalla heille vapaapäivät ja tarjoamalla tukipalveluita arjesta selviytymiseen. Hoidettavalle etsitään vapaapäivien ajaksi yksilöllisen tilanteen mukainen ratkaisu.

– Ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa ja perhetyössä on kunnon resurssit . Tulevaisuudesta ei leikata. Lasten ja perheiden ongelmat  nähdään aiemmin ja paremmin. Lastensuojelussa ennaltaehkäisevät toimenpiteet vähentävät inhimillisiä ongelmia ja pienentävät kustannuksia.

– Perheväkivallan ehkäisyyn ja sen tunnistamiseen satsattu. Tampereella avopalvelujen ja turvaverkoston luomiseen on riittävät resurssit. Turvakotipaikkoja on riittävästi. Toimintaa koordinoidaan ja erityisryhmien tarpeet otetaan huomioon. Myös väkivaltaa tehneille on auttavia palveluja.

– Mielenterveys- ja päihdehoidon saatavuutta on parannettu. Kiireellistä hoitoa saa viivytyksettä. Toiminnan tavoitteena on kuntoutuminen ja arvokkaana ihmisenä olemisen kokemus.

– Matalankynnyksen palveluiden saatavuuteen on panostettu.  Mielenterveystyön kenttä on nykyisellään sekava ja hajallaan, joten sen koordinointi on tärkeää. Avopalvelujen ohella tarjotaan riittävästi laitospaikkoja. Mielenterveystyön piirissä oleville lapsien ja nuorten perheille tulee tarjota riittävästi perhekuntoutusta.

– Päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun toimintaa kehitetään kuntouttavaksi. Otetaan huomioon esimerkiksi moniammatillinen osaaminen. Toimintakeskukselle turvataan riittävät aukioloajat.

– Perusoikeudet toteutuvat kaikkien ihmisen kohdalla oleskelulupastatuksen katsomatta. Tähän kuuluu muun muassa oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin, minimitoimeentuloon ja suojaan.

– Toimeentulotuki on turvattu sitä hallinnoivasta organisaatiosta riippumatta. Se on selkeä ja helppo hakea ja siitä on tiedotettu riittävästi. Ennaltaehkäisevää ja harkinnanvaraista toimeentulotukea käytetään tarpeen mukaan lakimääräisesti.

– Kuunnellaan ihmisiä heitä koskevissa asioissa. Vammaiset ja muut erityisryhmät saavat päättää oman asuinpaikkansa. Elämänmittaisia palveluita ei kilpailuteta, vaan palvelut järjestetään henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Asiakkaille luodaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin.

 Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa pääpaino on kaupungin ja tulevaisuudessa maakunnan omassa toiminnassa. Tarvittaessa yksityinen ja kolmas sektori voivat täydentää palveluja.

– Palvelut tuotetaan julkisessa valvonnassa. Tamperelaisten verovaroja ei päästetä valumaan kansainvälisten terveysyritysten voittoihin ja veroparatiiseihin. Julkisesti tuotettuja palveluja ei yhtiöitetä pakolla, sillä se lisäisi ihmisten siirtelyä hoitopaikasta toiseen, rikkoisi palveluketjut ja vähentäisi kansanvaltaa.

– Demokraattisesti valitut maakuntavaltuutetut päättävät. Sosiaali- ja terveyspalveluiden päätöksenteon on kansan valitsemien luottamushenkilöiden käsissä myös tulevaisuudessa. Maakuntiin ei pidä pakottaa epäonnistunutta ja byrokraattista tilaaja-tuottajamallia. Maakunnilla pitää olla liikkumavaraa päättää palveluista oman alueensa tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Itsehallinnon varmistamiseksi maakunnilla pitää olla verotusoikeus.

2. MAAILMAN PARASTA KASVATUSTA JA KOULUTUSTA

Suomi tunnetaan maailmalla laadukkaasta koulutuksesta. Sen tulee olla ylpeytemme aihe tulevaisuudessakin. Jokaisella täytyy olla mahdollisuus edetä koulutuksen avulle niin pitkälle kuin mahdollista.

Varhaiskasvatus on tutkitusti paras sijoitus ihmisten hyvinvointiin ja koko maan menestykseen. Varhaiskasvatus tasoittaa perhetaustoista aiheutuvia eroja ja parantaa oppimista. Päiväkodissa opitut taidot mahdollistavat myöhemmän oppimisen ja kehittymisen aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Lasten edun näkökulmasta varhaiskasvatuksen tärkeimmät tekijät ovat subjektiivinen päivähoito-oikeus, pienet ryhmäkoot, turvallinen ja virikkeellinen hoitoympäristö sekä ennen kaikkea ammattitaitoinen, asiantunteva ja vakituinen henkilökunta.

Vasemmistoliitto haluaa asettaa lasten oikeudet lyhytnäköisten taloudellisten säästöjen edelle ja puolustaa hyvin resurssoitua julkista varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Panostaminen ennaltaehkäisevään työhön ja tukipalveluihin pitää kaikki lapset ja nuoret mukana yhteiskunnassa. 

Suomalaisessa peruskoulussa on maailman parhaat opettajat ja kehittyneet opetusmenetelmät. Valitettavasti oppimistulokset ovat laskeneet, ja alueelliset sekä sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet. Vanhempien koulutustausta vaikuttaa yhä enemmän lasten oppimistuloksiin.

Vasemmisto haluaa pysäyttää varhaiskasvatuksen ja koulutuksen eriarvoistumisen. Oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa varmistamaan koulutusjärjestelmän menestyksen.

Vasemmistoliiton Tampereella:

– Varhaiskasvatus on kaikille lapsille maksutonta. Välitavoitteena on tarjota kaikille lapsille neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä.

– Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen. Jokaisella lapsella tulee vastedeskin olla yhtäläinen oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa työssä, työttömiä tai opiskelijoita.

– Pienille kaupunkilaisille on rakennettu ihanat leikkipaikat. Kaikkien lasten tulee voida leikkiä rauhassa ja esteettömästi  leikkipaikoilla.

– Kaupunki valvoo varhaiskasvatuspalvelun tarjoajien toimintaa arviointi- ja valintakäytännöillä, jotka ovat säännöllisiä ja läpinäkyviä.

– Peruskoulu on tasa-arvoinen. Tukea suunnataan niille kouluille, jotka sitä tarvitsevat. Alueiden eriarvoistumista torjutaan myös kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla ja muilla kaupunkisuunnittelun keinoilla. Pienille oppilaille järjestetään ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

– Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmät ovat kohtuullisen kokoisia.
Yhdellä varhaiskasvatuksen ammattilaisella voi olla vastuullaan korkeintaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta tai neljä alle kolmevuotiasta lasta. Peruskouluissa on enintään 20 oppilaan ryhmiä. Se takaa työrauhan kouluissa ja kaikille mahdollisuuden oppia omaan tahtiin.

– Vahva koulu hyväksyy erilaisista taustoista tulevat oppilaat, edistää tasa-arvoa ja ehkäisee kiusaamista.  Kodin ja koulun välinen yhteistyö nähdään koulun voimavarana.

– Kouluruoka on terveellistä ja monipuolista. Ruokavaliossa suositaan kalaa, kasviksia ja lähiruokaa. Ruokailua kehitetään ympäristöystävällisempään suuntaan.

– Koulutilojen toiminnallisuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen investoidaan, tarvittaessa velkarahalla. Sisäilmaongelmiin  puututaan välittömästi.

– Jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkokoulutuspaikka. Kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille taataan paikka toisen asteen koulutuksessa. Aloituspaikkoja on riittävästi suhteessa kaupungin nuorisomäärään.

– Digiloikka toteutetaan huomioimalla oppilaiden eri lähtökohdat. Koulu huolehtii siitä, että kaikilla oppilailla on opetukseen tarvittavat laitteet. Kaupunki jakaa hyviä käytäntöjä esimerkiksi tietoteknisissä ratkaisuissa suunnittelemalla yhdessä opettajien kanssa opetuskäyttöön tulevia laitehankintoja.

– Oppilashuolto ja tukipalvelut vastaavat tarpeeseen. Oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea ajoissa ja lähellä.  Kouluterveydenhuollon, kuraattoripalveluiden ja koulupsykologien määrä on riittävällä tasolla. Koulussa viihdytään. Kiusaaminen ja isot oppimisryhmät ovat historiaa.

– Henkilökunnan jaksamisesta ja kehittymismahdollisuuksista huolehditaan. Peruskoulun ja lukion uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on saanut lisää aikaa suunnitteluun. Opetushenkilökunnan työhyvintoimiin panostetaan. Opetushenkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittämiseen varataan riittävät koulutusresurssit, jakoko henkilökunnalle maksetaan kesäajan palkka.

3. KOULUTUS JA OPISKELIJAT

Vasemmistoliitto haluaan, että koululaisten ja opiskelijoiden Tampere on tulevaisuuden toivoa antava, suvaitsevainen, kulttuuriystävällinen ja helppokulkuinen. Nuoret tuntevat kaupungin kodikseen, jossa asuminen on edullista ja omaehtoinen toiminta mahdollista. Kaupungin eri oppimis- ja koulutuslaitosten tulee antaa kaikille mahdollisuus opiskella Tampereella kykyjensä mukaan niin pitkälle kuin haluaa.

Toisen asteen koulutuksessa erityisen ratkaisevaa on, miten digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastataan. Oppilaitosten tulee olla ajantasaisesti varusteltuja ja opettajilla tulee olla resursseja päivittää osaamistaan sekä opettaa digitaalisin välinein. Tampereen kaupunki myös pitää huolta siitä, että toisen asteen opiskelijoilla on käytössään opiskeluun tarvittavat välineet varallisuudesta riippumatta.

Vasemmistoliiton Tampereella:

– Kouluissa käytetään avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä, jotka ovat ilmaisia ja kaikille avoimia.

– Kaupunki panostaa terveellisiin opiskeluympäristöihin. Vuonna 2020 yhdessäkään tamperelaisessa koulussa ei ole enää sisäilmaongelmia.

– Opiskelijaterveydenhuoltoa ei avata voittoa tavoitteleville toimijoille sote-uudistuksessa.   Kunnallinen opiskeluhuolto hoitaa ensimmäisen ja toisen asteen opiskelijat, ja heille tarjotaan terveydenhuollon lisäksi riittävästi ennaltaehkäiseviä palveluita.

– Ammatillisen koulutuksen lähiopetusta lisätään ja oppimista harjoittelupaikoilla kehitetään antamalla opettajille resursseja osallistua työssäoppimisen ohjaamiseen.

– Osallisuutta ja koulu- sekä korkeakouludemokratiaa tuetaan, ja kaikki nuoret ja opiskelijat otetaan mukaan heitä koskevien asioiden päätöksenteon valmisteluun. Tampereen kaupunki näkee opiskelijat sekä oppilaitokset tärkeinä yhteistyökumppaneina, joiden mielipidettä kysytään myös kaupunkisuunnittelussa.

– Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistyessä Tampereen kaupunki toimii prosessin mahdollistajana ja kuuntelee oppilaitosten toiveita esimerkiksi joukkoliikennesuunnittelussa. Tampereen kaupunki tukee korkeakouludemokratian toteutumista Tampere3-prosessissa ja puolustaa yliopistojen akateemista riippumattomuutta sekä autonomiaa. Tavoitteena on, että Tampereella tarjotaan jatkossakin mahdollisimman laadukasta ja monialaista koulutusta.

– Tampereen Kaupunkiliikenne myöntää opiskelijalippuja päätoimisille tamperelaisissa oppilaitoksissa kirjoilla oleville yli 30-vuotiaille opiskelijoille, vaikka heillä ei olisi oikeutta opintotukeen.

– Tampereen kaupunki kaavoittaa opiskelija-asuntoja oppilaitosten läheisyyteen muun muassa täydennysrakentamisen yhteydessä sekä löysää pysäköintipaikkanormeja. Opiskelijat tarvitsevat asuntoja enemmän kuin parkkipaikkoja.

– Kaikki kouluympäristöt ovat esteettömiä, ja niihin on järjestetty sukupuolineutraaleja WC-tiloja ja koulujen henkilökunnilla on resursseja kohdata sukupuolen moninaisuutta.

4. HYVÄ ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ

Kaupunkisuunnittelun tuloksena tulee olla edellytykset hyvään asumiseen ja ihmisten yhteistoimintaan, virkistävään ympäristöön ja luonnonläheisyyteen. Suunnittelun tulee tapahtua yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kaupunkirakenteen on tuettava yhteisöllistä elämäntapaa asumisessa, palveluissa ja liikenteessä. Asutusta on syytä kasvattaa joukkoliikennereittien varressa.

Kaupunginosissa tulee olla julkista tilaa, jossa ihmiset voivat tavata toisiaan ja kansalaisjärjestöt toimia. Kaupunkipuistohanke pitää toteuttaa ja rantojen on oltava kaikkien kaupunkilaisten yhteisessä käytössä.

Uusien asuinalueiden suunnittelussa huomioidaan erilaisissa elämänvaiheissa iän, liikkumisen ja varallisuuden suhteen olevien asukkaiden tarpeet. Arjen sujuvuutta parannetaan lähipalveluilla ja toimivalla joukkoliikenteellä. Täydennysrakentamista tuetaan olemassa oleva ympäristö huomioiden. Kaupunki turvaa tonttipolitiikalla kohtuuhintaisten ja eri kokoisten vuokra- ja omistusasuntojen tuotannon.

Kattava ja edullinen joukkoliikenne on keskeinen peruspalvelu, joka luo kaiken ikäisille kaupunkilaisille edellytykset tasavertaiselle liikkumiselle. Keskustaa pitää kehittää joukkoliikenne- , pyöräily- ja kävelykeskustana, mutta keskustan saavutettavuus myös henkilöautolla täytyy olla sujuvaa. Joukkoliikennekaistoja tulee lisätä.

Kaupungin kehittämisen tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.  Keskeisiä tavoitteita ovat työllisyyden hoito ja köyhyyden ja eriarvoisuuden poistaminen. Päätöksenteossa pitää aina arvioida ympäristövaikutukset. Kierrätystä on tehostettava, jätehuoltoa ja energiatehokkuutta parannettava ja liikenteen päästöjä vähennettävä.

Vasemmistoliiton Tampereella:

– Ei kiihdytetä ilmastonmuutosta. Energiantuotannossa ja liikenteessä pyritään eroon ilmastoa lämmittävistä fossiilisista polttoaineista.

– Asumisen hinta on kurissa. Asumisen hinta pidetään kurissa riittävällä asuntotuotannolla ja vahvalla maapolitiikalla. Kaupunki kaavoittaa riittävästi asuntoja vastaamaan kysyntään ja rakentaa kaupungin omistamia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

– Rakennetaan laadukkaasti. Homekoulut ja muut kaupungin omistamat sisäilmaongelmaiset rakennukset on korjattu tai uusittu. Uusien hometalojen syntyä estetään paremmalla rakennusvalvonnalla ja neuvonnalla. Ympäristöterveystarkastuksia tehdään useammin. Rakentajan ja pääurakoitsijan vastuuta rakentamisen laadusta lisätään.

– Kehitetään yhteisiä asuinalueita. Kaupunki kannustaa erilaisia ihmisiä asumaan samoilla asuinalueilla ja toimii asuinalueiden eriytymistä vastaan. Vuokra-asuntoja  rakennetaan tasapainoisesti eri puolille kaupunkia, ja palvelut ovat tasalaatuisia eri asuinalueilla.

– Nuorille on rakennettu asuntoja. Nuorille on taattava työ- tai koulutuspaikan lisäksi edullinen asunto.

– Katukuvassa on taidetta ja vihreyttä. Kaupunki tukee erilaisia julkisen taiteen muotoja ja katutaideprojekteja. Taidetta tuodaan myös asuinalueille ja lähiöihin.

– Viheralueet säilytetään ihmisten käytössä. Viheralueista, lähimetsistä ja puistoista pidetään huolta. Ne säilytetään ihmisten virkistysalueina eikä niitä kaavoiteta muuhun käyttöön.

– Panostetaan energiaviisauteen. Rakennushankkeet ovat energiatehokkaita, ja kaupungin energiayhtiöt investoivat uusiutuvaan energiaan. Kaavoitus tukee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

– Joukkoliikenne on kunnossa. Ihmisten pitää voida valita autottomuus. Hyvä joukkoliikenne kaupungissa ja sujuvat bussi- ja junayhteydet lähiseudulle takaavat palvelutason kaikille päivittäisissä asioissa. Myös kutsu- ja palveluliikennettä kehitetään.

– Vähävaraisten kaupunkilaisten liikkumista ja osallistumista helpotetaan laajentamalla aktiivipassin kattavuutta. Bussilippujen vaihtoaika pidennetään kahteen tuntiin.

– Otetaan käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa kaupunkilaiset voivat maksutta lainata polkupyörän käyttönsä. Kaavoituksella mahdollistetaan kävellen ja pyöräillen liikkuminen. Kevyt liikenne otetaan huomioon jo kaavoitusvaiheessa ja palveluja rakennettaessa. Oikein suunnitellut reitit lisäävät kävelyä ja pyöräilyä.

– Katujen talvikunnossapito on kunnossa. Tampereella tiet ja kadut pidetään kunnossa talvellakin. Se säästää vuosittain miljoonia, koska ihmiset eivät joudu olemaan poissa töistä tai vammaudu liukastumisten takia.

5. PAREMPI TYÖLLISYYS JA HYVÄT TYÖEHDOT

Tampereen elinvoimaisuus ja työllisyyden kohentuminen mahdollistetaan kaavoituksella ja liikennepolitiikalla, oikein suunnatuilla julkisilla hankinnoilla, koulutuksella ja yrityspalveluilla. Kestävän kehityksen vetovoimainen kaupunki on edellytys työllisyyden paranemiselle ja eriarvoisyyden poistamiselle.

Kaupunki on merkittävä työnantaja ja työllistäjä. Erityisen paljon kaupunki työllistää naisia. Vasemmistoliiton mielestä kaupungin tulee olla vastuullinen ja hyvä työnantaja. Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät pystyvät tarjoamaan kaupunkilaisille hyviä palveluja.

Kaupungilla on vastuu pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämisestä. Aktiivinen ja vastuullinen kaupunki pystyy toiminnallaan luomaan työtä, jolla vähennetään pahoinvointia ja työttömyyden kustannuksia.

Kaupungin hankinnoilla tulee tukea paikallista ja vastuullista yritystoimintaa. Yrityksiä on tuettava kaavoitus- ja liikennepolitiikalla. Erityisesti on tuettava yksinyrittäjiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Vasemmistoliiton Tampereella:

Julkiset hankinnat tukevat ympäristöä, työllisyyttä ja reilua yrittämistä:

– Kaupungin hankintoja varten on eettiset, ekologiset ja sosiaaliset kriteerit. Hankinnoissa huomioidaan yritysten työehtosopimusten ja lakien kunnioittaminen, ympäristönsuojelu ja asiallinen veronmaksu. Etusija voidaan antaa yrityksille, jotka tarjoavat esimerkiksi toisen asteen opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja työllistävät pitkäaikaistyöttömiä.

– Kaupunki on laatinut Finnwatchin suositusten mukaiset kilpailutusohjeet. Niissä huomioidaan yritysten verovastuullisuus ja veroparatiisikytkökset. Etusija kilpailutuksessa annetaan yrityksille, joilla ei ole verovälttelyyn perustuvaa toimintaa niin kutsutuissa veroparatiiseissa. Tämä varmistetaan muun muassa maakohtaisilla tilinpäätöstiedoilla. Karsimalla pois kilpailutuksesta verokeinottelijayritykset tuetaan asiallisesti ja vastuullisesti toimivia suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä.

– Kaupungin julkiset hankinnat kohdistuvat ensisijaisesti Tampereelle, Pirkanmaalle ja Suomeen. Tämä toteutetaan tietysti hankintalakia noudattaen. On etsittävä muiden suomalaisten ja ulkomaisten kaupunkien kokemusten ja esimerkkien pohjalta keinoja ohjata hankinnat ekologiset ja työoikeudelliset ja muut sosiaaliset kriteerit täyttäville vastuullisille toimittajille.

– Pienyrityksille ja järjestöille tarjotaan neuvontaa kilpailutukseen osallistumisesta. Hankinnat jaetaan sellaisiin osiin ja muuten suunnitellaan niin, että paikalliset ja pienet yrittäjät tai yleishyödylliset järjestöt voivat osallistua tarjouskilpailuihin.

– Kaupungin ostama liha ja kananmunat on tuotettu oloissa, jotka vastaavat Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä. Näin tuetaan suomalaista tuotantoa ja kannustetaan muiden maiden tuottajia parantamaan tuotantoeläinten olosuhteita.

– Kaupungin hankkima kahvi ja EU:n ulkopuolelta tuotettavat hedelmät on tuotettu Reilun kaupan sääntöjen mukaan.

Kaupunki tulee työssäkäyntiä, työllistymistä ja yrittäjyyttä:

– Sujuva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne tekee työssäkäynnin vaivattomaksi Tampereella ja lähiseudulla.

– Perhe- ja työelämän yhteensovittamista helpotetaan muun muassa edullisella asumisella ja kattavalla koulu- ja päiväkotiverkostolla.

– Kaupunki toimii aktiivisesti nopean junayhteyden saamiseksi pääkaupunkiseudulle. Näin laajennetaan työssäkäyntialuetta ja parannetaan työllistymismahdollisuuksia.

– Kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeiluja ei väärinkäytetä Tampereella ilmaistyön lähteenä tai korvaamaan kaupungin henkilökuntaa. Niihin ohjataan vain ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä. Kaupunki ei luo halpatyön markkinoita.

– Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään aktiivisella työllisyyspolitiikalla ja riittävillä työllistämismäärärahoilla.

– Työttömien palvelut kootaan yhteen paikkaan. Työttömyyden pitkittyminen estetään tarjoamalla työttömille heidän tarvitsemiaan terveyspalveluja, kuntoutusta, koulutusta sekä palkkatukityömahdollisuuksia.

– Kaupunki tarjoaa tai välittää kesätöitä kaikille niitä haluaville nuorille. Kaupunki perustaa palvelun, joka välittää koululaisille kesätöitä yksityisten kaupunkilaisten palveluksessa. Kaupunki laskuttaa tilaajaa ja maksaa työntekijöille palkan lakien ja työehtosopimuksien mukaan.

– Työttömien hyvinvointia tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia käyttää kunnallisia liikunta- ja kulttuuripalveluita alennettuun hintaan. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi aktiivipassin käyttäjäkuntaa laajentamalla.

– Kaupunki lopettaa määräaikaisten työsopimusten työsopimuslain hengen vastaisen ketjuttamisen.

– Kaupunki ottaa huomioon myös asukkaidensa lisääntyvän moninaisuuden ja edistää yhdenvertaisuutta rekrytoinneissaan.

– Kaupunki helpottaa yritystonttien saatavuutta ja niiden liikenneyhteyksiä kaavoituksen avulla.

– Kaupungin yritysneuvonta auttaa erityisesti aloittelevia ja pieniä yrityksiä. Yrityksille on tarjottava myös talous- ja velkaneuvontaa.

– Kaupunki tarjoaa tai välivuokraa toimitiloja jaetuiksi työtiloiksi ja työhuoneyhteisöiksi. Näin tuetaan yksinyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä. Kaupunki selvittää mahdollisuuksia tarjota aloitteleville yrityksille edullisia toimitiloja.

Kaupunki pitää huolta henkilökunnastaan:

– Kaupungin henkilöstöä kuullaan ja heidän osallistumisensa oman työnsä suunnitteluun taataan.

– Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen säännöllisiä koulutusmahdollisuuksia ja tukee heidän jaksamistaan.

– Ikääntyvien työntekijöiden työssäjaksamista tuetaan työnkierrolla ja koulutuksella sekä mahdollistamalla vapaaehtoinen työajanlyhennys. Lisäämällä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omiin työaikoihinsa pidennetään eläkeikää lähenevien työuria ja estetään ennenaikaisia eläköitymisiä.

– Terveys ja työhyvinvointi nousevat ydintavoitteiden joukkoon julkisella alalla. Tampere pyrkii edistämään terveyttä ja hyvinvointia myös yksityisten toimijoiden työpaikoilla.

6. KULTTUURIA KAIKILLE JA KAIKKIALLA

Taide voi tulla ihmisen luo. Taiteen monitoimitilojen rakentaminen kohtaamispaikoiksi on hyvä tapa kehittää epäkaupallista taidetta ja kulttuuria ihmisten omin ehdoin.

Kulttuuri on merkityksellinen osa ihmisen hyvinvointia, ja se kuuluu kaikkialle kaupunkiin: päiväkoteihin, kouluihin, virastoihin, palvelutaloihin, sairaaloihin, työpaikoille, kapakoihin, toreille ja kaduille.

Vasemmistoliiton Tampereella kulttuuripalvelut ovat helposti saavutettavissa. Kulttuuri ja taiteen tekeminen on mahdollista kaikille asuinpaikasta ja varoista riippumatta. Taide kuuluu julkisiin tiloihin.

Tampereen pitää tukea paikallisia taiteilijoita osoittamalla heille asianmukaisia tiloja työskentelyyn ja näyttelyiden järjestämiseen sekä tilaamalla heidän teoksiaan. Taiteilijoiden raha-avustuksia tulee nostaa. Paikallinen taide on lisä myös yrityskulttuurissa.

Kirjastot ovat Suomen ylpeys ja sivistyksen lähde. Kirjastoilla lähellä kotia ja myös liikuntarajoitteisten saavutettavissa on ihmisten arjessa suuri merkitys. Kirjastoja pitää vaalia ja kehittää kansallisylpeytenä.

Tamperelaiset rakastavat museoitaan ja käyvät niissä ahkeraan. Kaupungin on turvattava menestyneen museokeskus Vapriikin toiminta ja kehitettävä museoita Tampereella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Vasemmistoliiton Tampereella:

– Museot ja koulut ovat yhteistyössä. Yhteistyön lisääminen tuo museot osaksi oppimista ja museokäynnit osaksi varttuvien kaupunkilaisten elämää.

– Museoihin on vapaa sisäänpääsy. Näin myös varattomat ihmiset pääsevät nauttimaan Pirkanmaan hienoista museoista. Museoiden palveluissa tulee myös ottaa huomioon muiden muassa maahanmuuttajille tai ikäihmisille suunnatut opastukset ja näyttelyt.

– Työväen- ja kansalaisopistojen kurssimaksut ovat pieniä. Opistomaksuihin saadaan työttömien alennuksen rinnalle myös vastaava alennus eläkeläisille ja opiskelijoille.

– Kansalaisjärjestöjä arvostetaan, ja niille annetaan näkyvyyttä. Osallistuva kaupunkilainen on voimavara. Kaupungin tulee turvata kansalaisjärjestöjen toimimisen edellytykset.

– Harrastustiloja rakennetaan lisää. Bändeille, kuvataiteilijoille, teatteriryhmille ja muille taiteen harrastajille, ryhmille ja järjestöille on osoitettava harrastustiloja. Harrastajille mahdollisuuksia tuoda taidettaan esiin muun muassa keikoilla, julkisissa tiloissa ja kouluissa. Kaupunkiin tuodaan lisää laillisia graffitiseiniä, ja tunnelien seinät annetaan taiteilijoiden käyttöön.

– Luodaan mahdollisuuksia yhdessäololle. Maahanmuuttajien omaa kulttuuritaustaa tuetaan. Luodaan myös uusia tiloja ja tapoja lisätä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta.

– Tehdään kulttuuripassi osaksi aktiivipassia. Tampereen aktiivipassia kehitetään laaja-alaiseksi kulttuuripassiksi, ja se ulotetaan myös lapsiperheille.

– Uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin hankitaan taidetta yhdellä prosentilla rakennuskustannuksista. Hyväksi koettu tapa tuoda taide lähelle ihmisiä tulee ottaa aktiiviseen käyttöön.

– Perustetaan taiteilijoille ja ei-taiteilijoille yhteinen, maksuton taiteiden tila, jossa mahdollisuus tehdä, kokea ja tuottaa taidetta ympäri vuoden.

– Kirjaston aukioloaikoja laajennetaan viikonloppuisin. Tietopalvelu ei ole välttämättä tärkeää viikonloppuisin. Kirjastoilla täytyy olla riittävät resurssit laajennettuihin aukioloaikoihin.

– Tarjotaan matalan kynnyksen kulttuurikokemuksia julkisessa tilassa.

– Lisätään kulttuurin ja liikunnan rajapintoja. Jäähalliin tuodaan taidenäyttelyjä tai balettia erätauoille.

– Esteettömyys toteutetaan kaikissa kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.

– Selvitetään mahdollisuuksia käyttää joukkoliikenteen bussikorttia maksuvälineenä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.

– Kaupunki punnitsee suurtapahtumahankkeet eettisestä ja ympäristönäkökulmasta.

– Tampereesta tulee Suomen ykkönen tapahtumakaupunkina.

7. ESTEETÖNTÄ LIIKUNTAA

Aktiivinen ja terveellinen elämäntapa edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja pidentää työuria. Lähellä kotia tai työpaikkaa tapahtuva liikunta on ekologista ja aikaa säästävää. Kevyen liikenteen väyliä on rakennettava laajemmin, jotta hyötyliikunta olisi todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Jokaisella tamperelaisella tulee olla mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan. Kuntosalien, lenkkipolkujen, uimahallien, hiihtolatujen ja muiden liikuntapaikkojen tulee olla kunnossa, jotta kaikki pääsevät liikkeelle lajista riippumatta. Kaupungin omistamia viljelypalstoja on lisättävä, sillä viljely on hyötyliikuntaa ja ylläpitää terveyttä.

Liikuntapaikkojen suunnittelu pitää tehdä kaupunkilaisten tasavertaisuuden ja tarpeiden perustalta. Lasten tulee voida olla iltakymmeneltä kotona eikä tulossa treeneistä. Paljon käytössä olevat, hyvässä kunnossa olevat lähiliikunta-alueet tuottavat iloa ja terveyttä. Liikunta on myös yksi elämän alue, joka tuo erilaisia ihmisiä yhteen: nuoret ja vanhat, suomalaiset ja maahan muuttaneet kohtaavat liikunnan parissa helposti ja yhteisöllisesti.

Pirkanmaalla liikunnan ja sen eri muotojen tulee olla kohtuuhintaista. Liian kalliit harrastukset ovat osa eriarvoistumista. Se on pysäytettävä.

Vasemmistoliiton Tampereella:

– Kevyen liikenteen osuus lisääntyy. Pyöräily on parasta liikuntaa esimerkiksi koulu- ja työmatkoilla. Esimerkiksi Tampereella on tehtävä loppu naurettavasta kevyen liikenteen politiikasta ja luotava sujuva verkosto pyöräteitä.

– Liikuntapaikoissa myönnetään merkittäviä alennuksia eläkeläisille, työttömille ja opiskelijoille. Pienituloisuus ei saa olla esteenä liikkumiselle.

– Esteettömyys toteutetaan kaikissa liikuntapalveluissa.

– Kaupungin kuntosalit tehdään maksuttomiksi kaupunkilaisille.

– Uimarannat ovat kaikille. Esteettömyys tulee ulottaa myös uimarannoille.

– Koirille ja pieneläimille osoitetaan omia uimarantoja.

– Tarjotaan lisää viljelypalstoja. Kaupungin on osoitettava asukkaille lisää halpoja viljelypalsta-alueita, jotka on varustettu vesipistein.

8. TALOUS KAUPUNKILAISTEN HYVÄKSI

Hyvä kaupungin taloudenpito luo pohjan tamperelaisten käyttämien palvelujen tuottamiselle. Sen vuoksi kaupungin taloutta onkin hoidettava vastuullisesti ja niin, että talous on tamperelaisia varten eikä päinvastoin. Kaupungin ei ole tarkoitus tuottaa voittoa.

Menojen karsiminen ei saa olla kaiken muun edelle menevä tavoite. Liiallista ja itsetarkoituksellista menojen kasvua ei pidä hyväksyä.

Menojen kasvu joissakin palveluissa voi olla hyvinkin perusteltua, mikäli se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja vähentää menopaineita jollakin toisella alueella. Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää panostaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantamiseksi ja taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi. Näin tapahtuu, kun korjaavien palveluiden tarve vähenee.

Syynä Tampereen taloudellisiin haasteisiin eivät ole olleet korkeat menot vaan kaupungin heikentyneet tulot. Verotulot ovat kasvaneet huomattavan vähän, ja maan hallitus on leikannut kaupungin saamia valtionosuuksia.

Vasemmistoliiton mielestä:

– Kaupungin tuloja tulee voida tarvittaessa lisätä korottamalla veroja maltillisesti. Veronkorotuksen tuottamat tulot on kuitenkin suunnattava niin, että ne käytetään kaupunkilaisten hyvinvointia parantavien palveluiden luomiseen. Veronkorotuksen vaikutuksia pitää kompensoida kaikkein pienituloisimmille esimerkiksi alentamalla asiakasmaksuja tai laajentamalla aktiivipassia.

Asiakasmaksujen korottaminen sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ei ole tavoiteltava tulojenlisäyskeino. Asiakasmaksujen kohtuullisuudessa pitää huomioida erityisesti lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä vanhukset.

– Yritysten toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa viihtyvät sekä asukkaat että yritykset. Erityisesti pienten, aloittavien ja kasvavien yritysten sekä yksinyrittäjien toimintaedellytyksistä on huolehdittava.

– Kaupungin talouden tasapaino on tavoiteltava asia. Sitä ei kuitenkaan saa toteuttaa keinolla millä hyvänsä. Kaupungin asukasmäärä kasvaa ja samalla asukkaiden palveluntarve kasvaa, joten on oletettavaa, että menotkin tulevat kasvamaan. Kaupungin pitää investoida, sillä asukkaiden tarpeisiin pitää vastata ja kaupunkiin saada esimerkiksi riittävästi edullisia vuokra-asuntoja. Investointien rahoittamiseksi voidaan ottaa velkaa. Velanoton pitää olla hyvin perusteltua.

– Kaupungin omaisuus on kaikkien tamperelaisten omaisuutta ja siitä on pidettävä yhdessä huolta. Tuottavaa tai muuten vaikutuksiltaan merkittävää omaisuutta ei pidä myydä. Sähkölaitosta ei myydä. Tampereen kaupungilla on hyvät edellytykset saada voittoa omaisuudestaan eikä omaisuudesta pidä sen vuoksi luopua ilman painavaa syytä. Esimerkiksi kaupungin maaomaisuutta voidaan myydä ainoastaan poikkeustapauksissa. Kaupungin toimintoja ei tule yhtiöittää ideologisista syistä, vaan yhtiöittämisen tulee olla poikkeus, johon on erityisen painava syy.

– Kaupungin laitoksia ja palveluja ei itsetarkoituksellisesti ulkoisteta tai yksityistetä. Tampereen kaupungin on jatkossakin oltava aktiivinen toimija niillä aloilla, joilla kaikkia kaupunkilaisia tasa-arvoisesti palveleva, kunnallisen demokratian kautta hallinnoitu järjestelmä on tarpeellinen.

– Toimimattomiksi ja kannattamattomiksi osoittautuneet ulkoistukset on peruttava ja toiminnot otettava takaisin kaupungin omaksi tuotannoksi.

– Kaupungin toimintaa ei saa pakkoyhtiöittää eikä asettaa yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

– Osallistuvaa budjetointia käytetään silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Osallistuvan budjetoinnin avulla yhteisön jäsenet otetaan mukaan päättämään yhteisölle suunnatun budjetin käytöstä.