• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin

Tampereen Vasemmisto

  • Etusivu
  • Kuntavaalit 2021
    • Lähde kuntavaaliehdokkaaksi!
  • Valtuustoryhmä
    • Muut luottamustehtävät
  • Järjestö
    • Säännöt
  • Yhteystiedot
  • Tule mukaan!

Yleinen

Tampereesta hyvä koti kaikille, ei harvoille

10.12.2020 : pirkanmaa

Minna Minkkinen
Puhe pormestariehdokkuuden julkistamistilaisuudessa 10.12.2020

Kiitos vasemmistoliitolle luottamuksesta. Olisi valtavan suuri kunnia toimia kotikaupunkini pormestarina. Pormestaria tärkeämpää on kuitenkin valtuuston ja valtuustoryhmien tekemä politiikka. Ensi kevään kunnallisvaaleissa me vasemmistoliitossa teemme vaaleja minun ja 99 ehdokkaan voimin.
Ensi valtuustokaudella politiikkaa tehdään yhdessä muiden puolueiden ja 67 valtuutetun ja lautakuntien jäsenten kanssa.

Olen tehnyt työurani heikoimmassa asemassa olevien Tamperelaisten kanssa ja haluan tuoda tämän kokemuksen Tampereen ylimmälle päätöksenteon tasolle. Työni päihdepalveluissa, lastensuojelussa ja vanhusten hoivassa antavat minulle paloa rakentaa entistäkin parempaa Tamperetta.
Haluan olla rakentamassa Tamperetta kaikkien ehdolla, ei vain harvojen.

Hyvät tamperelaiset

Tampereen vasemmistoliitto näkee tulevaisuuden Tampereen elävänä kaupunkina joka panostaa koulutukseen, palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen sekä kaupunkina joka tekee osuutensa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ei ole mikään mysteeri, millainen on onnistunut ja onnellinen kaupunki. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, toimivat julkiset palvelut, työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Mahdollisuus toteuttaa ja nauttia taiteesta sekä elävästä kaupunkikulttuurista. Mahdollisuudesta nauttia luonnosta. Tampereella on tätä kaikkea. Näitä asioita me myös vasemmistoliitossa haluamme vaalia.

Tampere on ainutlaatuinen. Tampere ei syyttä ole maan halutuin muuttokohde. Tampere kiinnostaa myös Hollywood-elokuvien tekijöitä. Mikä tekee Tampereesta kiinnostavan? Vireä ja monipuolinen kaupunkielämä. Punaisten tiilien historia, järvimaisemat ja ainakin joidenkin mielestä, maailman kaunein murre. Turvallisuus, uskallus rakentaa uutta ja halu kehittyä.

Tulevaisuus on koronapandemian vuoksi sumussa, mutta se ei saa estää kaupunkia kehittymästä ja nyt jos koskaan tarvitaan panostuksia ihmisten hyvinvointiin. Tätä kehitystä vasemmistoliitto haluaa olla osaltaan tekemässä.

Tampereen kaupungilta ei puutu uskallusta lähteä mukaan isoihin hankkeisiin, kuten ratikkaan. Tampere on kuitenkin enemmän kuin sen megahankkeet. Tampereen kaupungin pitää rohkeammin kehittää kaupunkia myös keskustan ulkopuolella. Hervanta, Tesoma, Multisilta, Tasanne ja muut kaupunginosat ovat yhtälailla osa Tamperetta ja niitä tulee kehittää yhdessä asukkaiden kanssa. Pahimmillaan uhkana voi olla alueiden eriytyminen. Tätä emme saa päästää tapahtumaan. Meillä kaikilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään elinympäristöön. Meidän on varmistettava, että Tampereella on kohtuuhintaista asumista ja ja sopivia koteja kaikenlaisille ihmisille ja perheille. Tulevaisuuden Tampereella ei ole yhtään asunnotonta.

Tampereen tulee olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä ympäristö- ja ilmastopolitiikan tekemisessä. Tampereen tulee näyttää muille mallia paitsi pyrkimällä hiilineutraaliuteen, myös suojelemalla meille rakasta luontoa ja sen monimuotoisuutta. Pyöräbaanojen rakentaminen, ruokahävikin minimointi, uusiutuvan energian tukeminen, kiertotalous, kaupunkipuutarhat ja kierrättäminen ovat ympäristötekoja. Uuden nykyistä ympäristöviisaamman sukupolven kasvattaminen on osa tätä työtä. Tampereen kaupungin pitää myös tukea alueen yrityksiä ja yhteisöjä heidän ympäristötyössään.

Jos ja kun haluamme olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali kaupunki, on meidän kaikkien tehtävä enemmän ja viisaammin.

Hyvät tamperelaiset

Me tamperelaiset olemme moninainen joukko ihmisiä, monenlaisine tarpeinemme ja toiveinemme. Meillä kaikilla tulee olla mahdollisuus olla mukana kehittämässä kaupunkia ja vaikuttaa kaupungin asioihin. Turvallinen kaupunki syntyy yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta. Meillä ei ole varaa jättää ketään yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tampere on enemmän kuin sen mainosvideot. Omassa työssäni niin lastensuojelussa, kuin päihdepalveluissa olen nähnyt myös Tampereen toisenlaiset kasvot. Eriarvoistumisen, köyhyyden ja osattomuuden kasvot. Jotta jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja että jokainen pääsisi loistamaan, tarvitaan turvallinen kaupunki, jossa uskotaan ihmiseen ja tuetaan vaikealla hetkellä. Tämä on erityisen tärkeää, kun kyse on lapsista ja nuorista. Turvallinen kaupunki luo edellytykset turvalliselle elämälle.

Tänä päivänä jo kolmasosa nuorista kokee jossain kohti mielenterveyden oireilua. Jonot palveluihin ovat kuitenkin pitkät. Tampereen on pystyttävä vastaamaan tähän avun tarpeeseen nopeasti sillä kyse on myös ihmishengistä. Palveluiden resurssien on oltava kunnossa, jotta pitkistä odotusajoista päästään eroon.

Kuitenkin laastarin laittaminen vuotavan haavan päälle ei yksinään auta, vaan meidän on puututtava niihin juurisyihin, jotka kuormittavat ihmisten mielenterveyttä, sillä ne eivät ole yksilöllisiä vaan yhteisöllisiä ongelmia. Osattomuus, yksinäisyys, tulevaisuuden epävarmuus, suorituspaineet ja perheiden pahoinvointi ovat kaikki yhteisiä ongelmia, joita emme voi ratkaista kuin yhdessä. Meidän on luotava kaupunki, jossa kuka tahansa voi luottaa siihen, että saa apua aina tarvittaessa ja pärjää elämässä sellaisena, kuin on. Siksi meidän on panostettava sellaisiin palveluihin, jotka ennaltaehkäisevät ongelmien kärjistymistä.

Hyvin toimivat sosiaali-ja terveyspalvelut on oltava Tampereelle kunnia-asia. Ennen kuin sosiaali-ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksen myötä hyvinvointialuelle, on meidän tarjottava laadukkaita, oikea-aikaisia ja saavutettavia palveluita kaikille tamperelaisille.

Mitä matalammalla kynnyksellä ja mitä nopeammin pystymme tarjoamaan apua, sitä vähemmän on inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia vaativimmista palveluista. Tampereen tulee sote-uudistuksen jälkeen tehdä kaikkensa, että palvelut ovat jatkossakin laadukkaita ja saavutettavia. Meidän täytyy muistaa myös se, että hyvä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä vetovoimatekijä niin yrityksille kuin osaavalle työvoimalle.

Mikään ei kuitenkaan tue ihmistä elämän aallokoissa niin hyvin kuin se, että on saanut elää turvallisen lapsuuden. Lasten edun näkökulmasta varhaiskasvatukseen panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Laadukkaan varhaiskasvatuksen takaa ammattitaitoinen, asiantunteva ja vakituinen henkilökunta, pienet ryhmäkoot, turvallinen ja laadukas hoiva sekä tutkimukseen perustuva pedagoginen ote. Tamperelaiset lapset ansaitsevat parasta, ja sen me haluamme heille tarjota.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on näyttänyt kyntensä, mutta oppimistulokset ovat alkaneet eriytyä. Vanhempien koulutustausta, alueelliset ja sukupuolten väliset erot vaikuttavat oppimiseen yhä enemmän. Me tiedämme miten koulujen eriarvoistuminen pysäytetään: pienentämällä luokkakokoja, panostamalla lähiöiden kouluihin, laadukkaisiin oppimateriaaleihin ja tiloihin sekä henkilökunnan riittävyyteen ja hyvinvointiin.

Koulujen on oltava turvallisia niin oppilaille kuin opettajillekin. Emme voi hyväksyä rasismia, homo- tai transfobiaa, emmekä minkäänlaista syrjintää ja kiusaamista kouluissamme. Yhdenkään lapsen tai nuoren ei koskaan tulisi pelätä kouluun menemistä. Koulujen oppilashuollon resursseja tulee vahvistaa eikä koulutukseen ja sivistyspalveluihin voida kohdistaa leikkauksia.
Kiusaamisen vastaisessa työssä tarvitaan myös meidän aikuisten esimerkkiä. Kuinka puhumme toisistamme, onko puhe toista kunnioittavaa erimielisyyksistä riippumatta vai onko puhe törkyä?

Vasemmisto haluaa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Tiedämme, että köyhyys on erittäin kuormittavaa koko perheelle ja altistaa lapset stressille, ahdistukselle ja kiusaamiselle. Lapsiperheköyhyyteen tulee puuttua kaikin mahdollisin keinoin. Esimerkiksi tukemalla taloudellisesti lasten harrastusmahdollisuuksia ja kehittämällä maksuttomia vapaa- ja loma-aikojen palveluja lapsille ja nuorille. Näin mahdollistetaan myös vähävaraisten perheiden lasten osallisuus.

Hyvät tamperelaiset

Vanhushoivan epäkohdat ovat vakava ihmisoikeusongelma ja häpeäksi suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Jokaisen ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänestä pidetään hyvää huolta silloin, kun omat voimavarat eivät enää riitä.

Meidän on varmistettava, että ikäihmisillä on laadukkaat, monipuoliset ja yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnitellut palvelut. Palveluasumisen sekä ympärivuorokautisen hoidon järjestämiseen tulee varata riittävät resurssit. Tampereen tulee käyttää enemmän voimavaroja hoivapalveluiden laadunvalvontaan. Turvallinen kotona asuminen on mahdollistettava ammattitaitoisella ja kokonaisvaltaisella kotihoidolla. Ei ole mielekästä, että kotona asuvan luona käy kymmeniä eri ihmisiä toimittamassa eri asioita, vaan on palattava kokonaisvaltaisempaan kotihoitoon.

Inhimillinen ja hyvä vanhushoiva on täysin mahdollista. Olen työskennellyt vanhuspalveluissa niin Tampereella kuin muuallakin. Olen myös tehnyt työharjoittelun Kanadassa vanhainkodissa, jossa pääsin osaksi suomalaisten siirtolaisten vanhainkotiarkea. Olen nähnyt ja saanut tehdä laadukasta vanhushoivaa, jossa jokaiselle ikäihmiselle on aikaa kunnioittavaan ja hyvään hoivaan ja vuorovaikutukseen. Se ei ole utopiaa, se on toteutettavissa. Hyvä elämä on meidän kaikkien oikeus, iästä riippumatta.

Hyvät tamperelaiset

Kirjastot, liikuntapaikat ja museot ovat sivistyspalveluiden kulmakiviä jotka luovat tasa-arvoa kaupunkiin. Tampereella on tarjolla lukemattomasti mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää itseään liikunnan ja kulttuurin parissa. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Ilman ammattitaitoisia työntekijöitä, maksuttomia tai kohtuuhintaisia tiloja, taloudellista tukea ja yhteistyötä järjestöjen kanssa, ei meillä ole olemassa olevaa toimijoiden verkostoa. Pidetään tästä kiinni ja kehitetään sitä vieläkin paremmaksi. Tampere nimeää itsensä mielellään teatterikaupungiksi. Ollaan sitä jatkossakin ja tuetaan myös meidän ruohonjuuritason kulttuuritoimijoita.

Hyvä tamperelaiset

Meitä tamperelaisia on koko ajan enemmän. Asukasmäärän kasvu tarkoittaa lisääntyvää palveluntarvetta.

Tampereella on runsaasti monimuotoista vaurautta. Meillä on tarjota laadukasta koulutusta, varhaiskasvatusta ja sosiaali-ja terveyspalveluita. Kaupunkiamme koristavat upeat rakennukset ja mitä erilaisemmat tapahtumat. Tampereella voi elää pitkän ja hyvän elämän. Tätä vaurautta vasemmistoliitto haluaa vaalia. Tämä vauraus ja yhteiskunnan vakaus auttaa meitä selviämään tästä koronakriisistä.

Hyvä taloudenpito ja työllisyydenhoito luovat pohjan tamperelaisten palveluille. Sen vuoksi kaupungin taloutta on hoidettava vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Talouden syklit eivät seuraa kalenteria, pandemioita tai valtuustokausia, joten taloutta tulee myös tarkastella näitä pidemmissä jaksoissa.
Hyvien vuosien ylijäämän tulee riittää, jotta heikkoinakin vuosina voidaan panostaa hyvinvointiin ja tulevaisuuden rakentamiseen.
Tampereen on pyrittävä kasvattamaan tulojaan panostamalla entisestään työllisyyden hoitoon, parantamalla erikokoisten yritysten ja itsensätyöllistäjien toimintaedellytyksiä. Kaupungin hankintapolitiikan tulee mahdollistaa kilpailutuksissa pärjääminen myös pienille ja paikallisille toimijoille.
On myös jatkettava tarpeenmukaisia investointeja, kuten päiväkotien ja koulujen korjaamista ja rakentamista.

Talouteen esitetä usein säästöpaineita. Kulujen karsimista ja tehostamista tulee tehdä sieltä, missä se tuottaa pienimmän inhimillisen haitan. Tehostamista tulee tehdä niin, että se tosiasiallisesti säästää ja tehostaa, eikä toimi vain ongelmien siirtämisenä paikasta toiseen. Leikkaus terveydenhuollon peruspalveluista siirtää painetta erikoissairaanhoitoon ja se ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää. Vuodesta toiseen jatkuvaa peruspalveluiden alibudjetointia me vasemmistossa emme hyväksy. Tampereella esimerkiksi lastensuojelumenoja ei budjetoida realistisesti vaikka tiedetään, että tarve ja menot kasvavat vuosi vuodelta. Menojen ylittymistä voidaan hillitä toteuttamalla itse enemmän lastensuojelun laitospalveluita. Ensisijaista olisi pyrkiä kaikin tavoin ennaltaehkäisemään lastensuojelun tarvetta.

Hyvät tamperelaiset

Kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa ja valitsee keskuudestaan pormestarin. Pormestari valitaan vaalit voittaneesta puolueesta. Avoimuuden nimissä on reilua, että kuntalaiset tietävät kenet puolueet ovat asettamassa pormestariksi mikäli voittavat vaalit.
Me vasemmistoliitossa haluamme puhua myös politiikasta, eikä vain pormestarista. Meille tärkeää on jatkossakin taata laadukkaat julkiset palvelut ja laadukas koulupolku. Haluamme panostaa turvalliseen elinympäristöön ja ilmastopolitiikkaan.

Olisi valtava kunnia toimia Tampereen pormestarina. Pandemian vuoksi tapaamme toistaiseksi verkotapahtumissa, sosiaalisessa mediassa ja soittamalla. Toivottavasti keväällä tapaamme myös kasvotusten. Haluan kuulla miten sinusta Tampereesta tehdään vieläkin parempi kaupunki kaikille, ei harvoille. Kiitos.

Kategoriassa: Yleinen

Minna Minkkisestä vasemmistoliiton pormestariehdokas

10.12.2020 : pirkanmaa

Vasemmistoliitto on Tampereella nimittänyt pormestariehdokkaansa vuoden 2021 kuntavaaleihin. Ehdokas julkistettiin tiedotustilaisuudessa työväenmuseo Werstaalla ja verkossa torstaina.

Vasemmistoliiton riveistä pormestarikisaan lähtee kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen sekä vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Minna Minkkinen. Minkkinen on koulutukseltaan sosionomi (AMK) ja hän työskentelee tällä hetkellä lastensuojelussa. Vaikka Minkkisellä on pitkä kuntapoliittinen kokemus, hän on myös ehtinyt järjestökentälle edistämään ihmisoikeuksia. Vuoden loppuun saakka Minkkinen toimii Pirkanmaan Seta ry:n puheenjohtajana.

Minkkinen tavoittelee Tamperetta, jossa aivan jokaisen olisi varallisuudestaan riippumatta hyvä ja turvallinen elää omana itsenään elämänsä alusta loppuun saakka.

“Tampere on enemmän kuin sen mainosvideot. Omassa työssäni niin lastensuojelussa kuin päihdepalveluissakin olen nähnyt myös Tampereen toisenlaiset kasvot. Eriarvoistumisen, köyhyyden ja osattomuuden kasvot. Jotta jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja että jokainen pääsisi loistamaan, tarvitaan turvallinen kaupunki, jossa uskotaan ihmiseen ja tuetaan vaikealla hetkellä“, linjaa Minkkinen puheessaan.

Minkkiselle hyvän, kaikkia palvelevan kaupungin visio on selkeä. “Ei ole mikään mysteeri, millainen on onnistunut ja onnellinen kaupunki. Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, toimivat julkiset palvelut, työ- ja opiskelumahdollisuuksia. Mahdollisuus toteuttaa itseään ja nauttia taiteesta sekä elävästä kaupunkikulttuurista. Mahdollisuus luontoon.”

Kuntavaalit käydään 18. huhtikuuta. Uusi valtuusto valitsee keskuudestaan pormestarin kesäkuun valtuuston kokouksessa.

Lue Minkkisen koko puhe täältä: Tampereesta hyvä koti kaikille, ei harvoille

Kuvia ladattavissa täältä https://urly.fi/1QMK

Tampereen vasemmistoliiton ehdokkaat https://tampere.vas.fi/kuntavaalit2021/

Kategoriassa: Kuntavaalit, Yleinen

Kunnallisveron korotus olisi voinut olla suurempikin

18.11.2013 : sinikkatorkkola

Valtuustroyhmän puheenjohtajan Mikko Aaltosen ryhmäpuheenvuoro

 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, pormestari, hyvät valtuutetut ja tamperela

Vuoden 2014 talousarviota on valmisteltu erittäin hankalassa taloudellisessa tilanteessa. Maailman talouden ongelmat ovat heijastuneet Pirkanmaalle ja Tampereella mikä on johtanut talouden heikkenemiseen paikallisesta sekä verokertymän pienentymiseen. Tämän lisäksi maamme hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksia mikä näkyy myös Tampereella. Näiden syiden seurauksena talousarviota valmisteltaessa lähdettiin kattamaan noin 60 miljoonan euron vajetta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle oli itsestään selvää, että talouden tilannetta ei pidä korjata pelkillä säästöillä vaan myös tulopuoleen on puututtava. Neljän valtuustoryhmän pormestarikoalitiossa oli talouden korjaamistoimenpiteistä monenlaisia mielipiteitä ja nyt käsiteltävä talousarvioesitys on näiden mielipiteiden pohjalta muodostunut kompromissi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä olisi ollut valmis nyt esitettyä suurempaan veronkorotukseen. Kunnallisveron korottaminen 0,75 prosenttiyksiköllä tarkoittaa edelleen suuria yli 12 miljoonan euron säästöjä kaupungin omaan tuotantoon mikä ei voi olla vaikuttamatta kaupungin palveluihin. Korottamalla veroja yhdellä prosenttiyksiköllä olisimme välttyneeltä tältä vaikutukselta suurilta osin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle oli kynnyskysymys, että taloutta ei hoideta irtisanomalla tai lomauttamalla kaupungin työntekijöitä. Talouden ongelmat eivät ole kaupungin työntekijöiden syy eikä heitä pidä rankaista talouden ongelmista. Irtisanomiset ja lomauttamiset olisivat sotkeneet kaupungin koko palvelutuotannon sekä lopettanut kaupungin työllistämistoiminnan. On hyvä, että talousarvio ei pohjaudu kumpaakaan näistä keinoista ja sen myötä vasemmistoliittokin voi kannattaa talousarvioesitystä.

Talousarvio sisältää monia ongelmallisia ja huonoja asioita kuten taloudellisesti vaikeina aikoina väistämättä käy. Palvelutuotantoon kohdistuu suuria säästöpaineita joiden vaikutukset selviävät vasta todenteolla ensi vuoden aikana. Talousarvio sisältää kuitenkin hyviäkin asioita. Toimeentulotuessa huomioitavien asumiskustannuksien maksimivuokra tulee nousemaan vuoden vaihteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevilla tamperelaisilla on aikaisempaa paremmin varaa asumiseen. Tätä niin sanottua vuokrakattoa pyrittiin nostamaan jo päättyvän vuoden aikana mutta se ei ollut taloustilanteen vuoksi mahdollista. Vasemmistoliitolle tämän asian kuntoon saaminen oli kynnyskysymys talousarvioesitykseen mukaan lähtemiselle. Vuokrakaton korottaminen ehkäisee asunnottomuutta ja esimerkiksi lastensuojelutapauksia ja estää sen myötä lisäkulujen syntymistä kaupungille. Omalla vastuualueellani toimeentulotuessa olemme edistyneet jo tänä vuonna. Toimeentulotukihakemukset käsitellään nyt lain edellyttämässä määräajassa.

Kuluvan vuoden aikana olemme edenneet myös ikäihmisten palvelurakenteen muutoksessa. Tätä työtä on jatkettava myös nyt alkavalla talousarviokaudella. Tavoitteena on edelleen vähentää laitospainotteisuutta ja lopettaa sairaalassa asuminen Tampereella. Meillä asuu edelleen sairaaloissa liikaa ihmisiä joiden ei tarvitsisi olla sairaalassa. Heille on löydettävä heidän kuntoaan vastaavat asuntopaikat ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä. Vähentämällä laitospainotteisuutta saamme myös lisää resursseja kotihoitoon ja voimme parantaa kotihoidon palveluiden laatua.

Merkittävä asia talousarviossa on myös se, että omaishoidontukeen ei ole puututtu. Talousarviota valmisteltaessa yhtenä mahdollisena säästökohteena oli omaishoidontuen laskeminen valtakunnallisen keskiarvon tasolle. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta ilmoitin, että tällainen esitys on vasemmistoliiton valtuustoryhmälle mahdoton hyväksyä. Esitys olisi ollut erittäin huonoa säästämistä ja se olisi synnyttänyt lisäkuluja laitoshoidossa. Pormestarikoalition toimivuudesta kertoo se, että mielipidettämme kuunneltiin eikä omaishoidontuen leikkausta ole budjetissa.

Hyviä asioita talousarviossa ovat myös työllistämistoimenpiteet ja turhaan byrokratiaan puuttuminen. Tampereen työttömyystilanne on synkkä ja meidän on käytettävä kaikki mahdolliset toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi. Maksamme nyt aivan liikaa rahaa takaisin valtiolle kun emme hoida työllistämistoimia pitkäaikaistyöttömille. Samalla rahalla voisimme järjestää työllistämistoimia entistä useammalle. Talousarvioesitys sisältää myös ajatuksen byrokratiatalkoista. Valtuustokauden alussa vasemmistoliitto vaati tilaaja-tuottaja-mallin selvittämistä ja kaupungin byrokratian kriittistä tarkastelua. Byrokratiatalkoot toteuttavat osaltaan tätä tavoitetta. Kaupungin organisaation byrokratiaan puuttuminen on taloudellisti vaikeana aikana tärkeää. Sellaiset toiminnot jotka eivät ole välttämättömiä on lopetettava jotta raha ja henkilöstön työpanos saadaan oikeasta merkittäviin asioihin. Talousarvio sisältää myös ajatuksen henkilöstön, asukkaiden ja palvelukäyttäjien tiedon paremmasta hyödyntämisestä palveluiden tuottamisessa ja muussa kaupungin toiminnassa. Tämä on oikea suunta sillä kaikki tieto ei löydy kaupungin omasta organisaatiosta.

Nyt käsiteltävä talousarvioesitys on vaikea asia vasemmistoliiton valtuustoryhmälle. Esitys sisältää monia ikäviä asioita ja riskejä. Se ei myöskään riittävällä tavalla turvaa tamperelaisten palveluita vuodelle 2014. Suuremmalla veronkorotuksella olisimme voineet turvata kaupunkilaisten palvelut varmemmin. Talousarvioesitys kuitenkin sisältää hyviäkin asioita kuten edellä mainitsin. Talousarvioesityksen valmistelussa myös vasemmistoliittoa kuunneltiin ja saimme omia tärkeimmiksi katsomiamme asioita mukaan talousarvioon. Tämän vuoksi valtuustoryhmämme on valmis tukemaan tätä budjettia ja kannatamme pormestari Ikosen talousarvioesitystä.

 

Mikko Aaltonen

päivitetty 18.11.2013

Kategoriassa: Yleinen

Tunnelisopimuksesta irtauduttava

16.09.2013 : sinikkatorkkola

Valtuustroyhmän puheenjohtajan Mikko Aaltosen ryhmäpuheenvuoro

 Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, pormestari, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset.

Kaupunginvaltuuston on tekemässä merkittävää päätöstä Rantaväylän tunnelista. Asiaa on käsitelty jo pitkään, ja päätös on syytä saada vihdoinkin aikaiseksi. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannatti Rantaväylän pitkää tunnelia edellisellä valtuustokaudella, kuten suurin osa valtuustosta. Kanta kuitenkin muuttui viime kaudella tunnelivastaiseksi ja on edelleen pysynyt tunnelin vastaisena. Kuten kaikissa hankkeissa, myös Rantaväylän pitkä tunneli -hankkeessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyviä puolia ovat mahdollisuus rakentaa rantaa ja saada Särkänniemen alue paremmin muun kaupungin yhteyteen. Huonoja ja epävarmoja puolia on kuitenkin huomattavasti enemmän, ja se onkin syynä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän tunnelikannan muuttumiseen kielteiseksi.

 Tunnelihankkeen edetessä kustannusarvio on kasvanut huomattavasti alkuperäisestä arviosta. Ensimmäinen arvio oli 120 miljoonaa euroa, ja nyt olemme 180 miljoonassa eurossa. Kaupungin ei tässä hankkeessa kuitenkaan pitäisi maksaa koko summaa, koska valtio avustaisi hanketta. Siitä huolimatta on kyse huomattavasta summasta. Nykyisessä taloustilanteessa olemme Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä kokeneet mahdottomaksi perustella tällaisten summien käyttämistä tunnelihankkeeseen. Osa tunnelinrahoituksesta pitäisi saada Ranta-Tampellan alueen rakentamisen kautta. Tämä on kuitenkin epävarmaa, koska nykyisessä taloustilanteessa ei ole mitään takeita siitä, että huoneistoja saadaan ennakkomyytyä niin että rakentaminen todellisuudessa alkaa, ja jos rakentaminen ei ala, kaupunki jää ilman tuloja. Tämä rakentaminen saattaa olla myös pois muilta kaupungin kehittyviltä alueilta, kuten Vuoreksesta ja Niemenrannasta. Nykyinen hinta-arvio ei myöskään huomioi Näsinkallion liittymän kustannuksia, jotka tulevat oleman useita kymmeniä miljoonia euroja. Tällä perusteella katsomme hankkeen aivan liian kalliiksi sen todelliseen tarpeeseen verrattuna.

 Tunnelihanke ei myöskään ole Tampereen ainoa merkittävä suuri investointi. Meillä on vireillä muun muassa kaupunkiraitiontien ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Molemmat näistä hankkeista ovat kustannuksiltaan suuria, ja niillä on huomattavasti tunnelia suurempi merkitys tavallisen tamperelaisen arkipäivän kannalta. Näitä suuria hankkeita ei ole Tampereella asetettu tärkeysjärjestykseen. Vasemmistoliiton tärkeysjärjestyksessä tunneli ei ole ensimmäisellä sijalla eikä toisellakaan. Tampereella olisi myös paljon korjausinvestointeja tehtävänä. Monissa päiväkodeissa ja kouluissa on sisäilmaongelmia, jotka on ratkaistava. Lisäksi monet muut kohteet, kuten tieverkko, kaipaavat kunnostusta. Näistä kohteista löytyisi myös työtä paikallisille rakentajille, jota tunnelin on väitetty tuovan.

 Rantaväylän tunnelihanke edustaa sinällään menneen maailman yksityisautoiluun perustuvaa ajattelua. Autoilu todennäköisesti kasvaa kaupunkiseudulla vielä jonkin aikaa, ja sen kasvu on varmaa, jos tuemme kasvua liikennesuunnittelulla, kuten tunnelilla. Autojen määrän kasvu ei pysähdy, jollemme puutu asiaan liikenneväylien ja yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Jos autoilusta tehdään entistä sujuvampaa, kasvaa sen määrä varmasti. Meidän ei pidä tehdä yksityisautoilua suosivia hankkeita vaan kehittää joukkoliikennettä. Tunnelin suuaukoille suunnitellut rampit vievät kohtuuttomasti tilaa ja ovat kaupunkikuvallisesti kammottavia. Kilometrin päähän Keskustorista ei pidä rakentaa eritasoliittymiä – ne eivät kuulu kaupungin keskustaan. Esimerkiksi Tukholmassa ollaan valmistelemassa keskustaan 60-luvulla rakennettujen autoramppien purkamista, Tampereella niitä aletaan vasta rakentaa. Onkin uhkana, että tunneli osoittautuu hyvin nopeasti tarpeettomaksi ihmisten liikkumisen siirtyessä entistä enemmän joukkoliikenteen varaan, ja Rantaväylän tunnelista tulee uusi uittotunneli kehityksen ajaessa sen ohitse pian valmistumisen jälkeen. Suunnitellut kiertoliittymät vievät kohtuuttomasti tilaa, ja niiden alle menetetäänkin aivan liikaa alueita, jotka voitaisiin käyttää rakentamiseen tai kaupunkilaisten virkistäytymiseen. Mustanlahden alueelle tulevaisuudessa rakennettava Näsinkallion liittymä estää yhden tunnelihankkeen harvoista hyödyistä toteutumisen eli Särkänniemen alueen paremman yhdistämisen muuhun kaupunkiin.

 Rantaväylän tunnelihanketta on viety eteenpäin allianssimallilla. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että tämä malli on ollut askel parempaan tunnelin valmisteluprosessissa. Se ei kuitenkaan ole poistanut tunnelihankkeen edellä mainittuja ongelmia. Jo mainittujen tunnelin huonojen puolien lisäksi listaan voidaan vielä lisätä mahdolliset Tampellan rannan ympäristöriskit, tunnelin huollon toimivuuden mahdolliset ongelmat kuten Karkunvuoren tunnelissa ja liikenteen ruuhkautumisen tunnelia seuraavissa risteyksissä.

 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että Rantaväylän pitkä tunneli -hankkeessa on huomattavasti enemmän huonoa kuin hyvää ja että tunnelihanke edustaa menneen maailman kaupunkisuunnittelua. Näillä perusteilla Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastustaa tunnelihanketta ja kehottaa Tampereen kaupunki aloittamaan neuvottelut hankkeesta irtautumiseksi.

Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Yleinen

Vasemmistoliiton tunnelikanta ei ole muuttunut

17.08.2013 : mikkoaaltonen

Aamulehti julkaisi 17.8.2013 mielipidepalstalla kirjoitukseni:

Vasemmistoliiton tunnelikanta ei ole muuttunut

Aamulehti uutisoi 15.8. tunnelityöryhmän kokouksesta, jossa apulaispormestari Pekka Salmi (SDP), valtuutetut Jari Heinonen (SKP) ja Aarne Raevaara (PS) jättivät tunnelityöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen. Uutisesta saattoi saada sellaisen käsityksen, että vasemmistoliiton kanta olisi muuttunut. Mutta näin ei ole, vasemmistoliito valtuutetut eivät kannata tunnelin rakentamista.

Olen ollut vasemmistoliiton edustajana tunnelityöryhmässä. Keskiviikon kokoukseen en voinut kuitenkaan osallistua, sillä olin samaan aikaan pormestarin velvoittamana Koukkuniemessä tapaamassa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston edustajia. Jos olisin voinut osallistua kokoukseen, olisin jättänyt tunnelityöryhmän raporttiin eriävän mielipiteen.

Mikko Aaltonen

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja

Apulaispormestari

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: Rantaväylän tunneli

Kulttuuri on ruisleipää

01.08.2013 : sinikkatorkkola

Tampereen Ammattikorkeakoulun (TAMK) kuvataideopetuksen puolustajat ovat tärkeällä asialla. On onnetonta, jos kulttuurikaupungista häviää niin merkittävän taiteen alan kuin kuvataiteen ammattiin johtava opetus. Tällainen päätös tuntuu myös tyylittömältä kun samaan aikaan kuvataiteiden merkitystä korostetaan tekemällä tunnetuksi kaupungin kuvataide-elämään merkittävästi vaikuttaneen mesenaatin Sara Hildenin elämäntyötä.

 Kulttuurin ja sen monitasoisen opetuksen tulevaisuutta on muutoinkin syytä painottaa juuri nyt Tampereen kaupunginvaltuuston käsitellessä seuraavassa kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa. Siinä kulttuuri on mukana todella heiveröisesti, kolmena irrallisena mainintana. Sen merkitystä itseisarvona tai edes hyvinvoinnin ylläpitäjänä ei ole sisään kirjoitettu siten, että lukija vakuuttuisi Tampereen haluavan tulevaisuudessakin profiloitua kulttuurikaupunkina. Itse olen valmisteluseminaareissa toivonut jopa strategian nimessä näkyvän sen, että olemme vahvasti ja perinteikkäästi mm. kirjallisuuden ja kirjailijoiden kaupunki.

 

Kaupunkistrategialuonnoksessa nostetaan ennaltaehkäisy tärkeäksi tavoitteeksi, mutta se mitä ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan vaatii tarkentamista. Mm. kulttuurin merkitys yhtenä keinona torjua yhteiskunnasta syrjäytymistä on saatava strategiassa näkyviin. Kulttuuripalvelut ovat osa peruspalveluita; ne eivät ole voita leivän päällä vaan ruisleipää. Kaikkein laajimmin käytetty kulttuuripalvelu ovat kirjastot, joilla on tutkitustikin merkitystä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Tuntuisikin turvallisemmalta myös kirjastojen tulevaisuuden kannalta, jos kulttuurin opetuksen, palveluiden ja kulttuurintuottajien asema kirjattaisiin strategiaan, jonka pohjalta kaupungille laaditaan konkreettisia toimintasuunnitelmia.

 Ulla-Leena Alppi

Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 9.6.2013

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Kulttuuri, TAMK, Tampere

Pormestariohjelmassa näkyy vasemmiston kädenjälki

18.01.2013 : mikkoaaltonen

Vasemmistoliitto on Tampereella päättänyt lähteä mukaan yhteistyöhön kokoomuksen, RKP:n, SDP:n ja vihreiden kanssa. Tavoitteena on saada entistä paremmin vaikutettua Tampereen asioihin yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Tampereella mikään ryhmä ei ole sellaisessa asemassa, että se saisi yksin ajettua tavoitteitaan läpi. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä ja yhteistyökykyä kaikilta osapuolilta. Taustana tälle yhteistyölle on viime valtuustokaudella tehty valtuustosopimus joka loi pohjaa laajemmalle yhteistyölle.

Yhteistyön pohjana on puolueiden yhdessä valmistelema pormestariohjelma. Pormestariohjelmassa on sovittu valtuustokauden tavoitteista ja suuntaviivoista siltä osin kun se on etukäteen mahdollista. Yhtenä suurena edellytyksenä pormestariohjelman syntymiselle oli sovun saavuttaminen siitä miten Rantaväylän tunnelin tulevaisuus ratkaistaan. Ohjelmaan on nyt kirjattu, että tunnelin toteuttamisesta päätetään vuoden 2013 kesän jälkeen kaupunginvaltuustossa. Puolueille ei ole asetettu ohjelmassa mitään rajoitteita oman kantansa suhteen. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä voi edelleen jatkaa samalla linjalla ja vastustaa tunnelia vaikka olemmekin yhteistyössä tunnelia kannattavien kokoomuksen ja vihreiden kanssa.

Tampereella tapahtuu kuitenkin seuraavan neljän vuoden aikana paljon muutakin ja näihin asioihin on pormestariohjelmassa pyritty vastaamaan. Kaupungilla on edessään kovat haasteet joita tuo heikko taloustilanne ja kasvava palvelutarve. Talouden tasapainottaminen niin että palvelutasosta ei tarvitse tinkiä onkin kauden oleellisempia tavoitteita. Vasemmistoliitto on saanut pormestariohjelmaan kirjatuksi monia niistä asioista joita toimme esille omassa vaaliohjelmassamme.

Paljon keskustelua ja kritiikkiä kerännyt tilaaja-tuottaja-malli tullaan arvioimaan perusteellisesti valtuustokauden puoliväliin mennessä, samalla saadaan selville millaisia taloudellisia vaikutuksia mallilla on. Pormestariohjelmassa painotetaan kaupungin oman palvelutuotannon kuntoon laittamista. Tämä on kuulunut vasemmistoliiton tavoitteisiin jo pitkään. Haluamme, että palvelut tuotetaan mahdollisimman paljon kaupungin oman organisaation voimin ilman palveluiden ulkoistamista. Toinen vahva painopiste on perusterveydenhuollon tilanteen korjaamisessa. On tärkeää, että terveydenhuolto toimii ja tamperelaiset pääsevät esimerkiksi lääkärin vastaanotolle kun tarvetta tulee. Sosiaalipalvelut näkyvät ohjelmassa josta löytyy muun muassa kirjaukset köyhyysohjelmasta, asunnottomuuden poistamisesta, toimeentulotukiasioiden kohtuullisista käsittelyajoista ja mahdollisuudesta tavata sosiaalityöntekijä henkilökohtaisesti, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, köyhyyden ja eriarvoistumiskehityksen vähentämisestä, ikäihmisten palveluista ja monesta muusta tärkeästä.

Vasemmistoliiton viime valtuustokaudella esille nostamista tärkeistä asioista pormestariohjelmassa on huomioitu työllisyydenhoito ja lastensuojelu. Työttömyyttä vähennetään aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä ja nuorisotyöttömyyttä ehkäistään toteuttamalla nuorten yhteiskuntatakuu. Lastensuojelun osalta muun muassa varmistetaan lakisääteiset käsittelyajat ja riittävä työntekijämäärä.

Pitkässä pormestariohjelmassa löytyy muitakin hyviä kirjauksia muun muassa julkisen liikenteen suosimisesta ja ratikasta, rakentamisesta, koulutuksesta, luonnonsuojelusta, kaupungin elinvoimasta, harmaan talouden torjunnasta, eettisistä ja ekologisista hankintakriteereistä, kulttuurista ja vuokra-asuntojen määrän lisäämisestä. Toki kaikki kirjaukset eivät ole sellaisia tai sellaisessa muodossa kuin vasemmistoliitossa olisi haluttu mutta kokonaisuutena ohjelmassa on enemmän hyvää kuin huonoa.

Pormestariohjelmaan saatujen tavoitteiden lisäksi yhteistyöllä on vaikutusta vasemmistoliiton saamiin luottamuspaikkoihin. Kaupunginhallitus- ja lautakuntapaikkojen lisäksi vasemmistoliitto saa yhden apulaispormestarin paikan sekä varmistaa paikat kaikissa kaupungin tuotannosta vastaavissa johtokunnissa. Tämä on meille tärkeää koska kaupungin asioihin vaikutetaan luottamuspaikkojen kautta ja niiden avulla saamme tietoa käsiteltävistä asioista ja pääsemme äänestämään päätöksistä. Vasemmistoliitto on sellaisissa asemissa, että vaikuttaminen on mahdollista.

Yhteistyössä on omat haasteensa ja aika näyttää miten Tampereella tällainen poikkeuksellisen laajapohjainen yhteistyö onnistuu. Puolueiden välillä on näkemyseroja ja ristiriitoja eikä nykyisen taloudellisen tilanteen vallitessa seuraavista neljästä vuodesta ole tulossa helppoja. Vasemmistoliitto ei luovu periaatteistaan eikä vaaliohjelmassa asetetuista tavoitteistaan muiden puolueiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä huolimatta.

Pormestariohjelman voi lukea tästä.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen

Keltanokan tunnelmia pormestariohjelman teosta

14.01.2013 : minnaminkkinen

Lokakuun kunnallisvaalien jälkeen sain luottamuspassin kaupunkilaisilta olla kaupunginvaltuustossa seuraavan kauden. Vaalivoittaja kokoomus pääsi johtamaan yhteistyöneuvotteluja muiden ryhmien kanssa. Ryhmämme päätyi katsomaan loppuun Kokoomuksen ehdotuksen yhteistyöstä ja yhteisestä pormestariohjelmasta. Ensimmäinen versio pormestariohjelmasta oli hepponen paperi jossa luvattiin kymmenen kaunista, todellisuudessa mitään konkreettista lupaamatta. Tarkoituksena oli, että pormestariohjelma jaetaan työryhmiin, (talous, demokratia yms) joiden työryhmissä on kaikista neuvotteluissa mukana olevista ryhmistä ihmisiä. Tavoitteena oli saada aikaan konkreettinen ohjelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Olin Ulla-Leena Alpin kanssa palvelut-työryhmässä. Ryhmä toimi hyvin, keskustelu oli avointa, innovatiivistä ja eteenpäinkatsovaa. Emme kuitenkaan saaneet ryhmänä tuotettua juurikaan konkreettisia asioita, päätimme tehdä lisää ohjelmia, kuten köyhyysohjelman, jonka tarkoituksena on vähentää köyhyyttä kaupungissa. Urheilusta ja liikunnasta ei paljoa puhuttu, päätettiin että asiasta linjataan lautakunnan päätöksen mukaan liikuntapoliittisessa ohjelmassa.

Kokonaisuudessa prosessi oli mielenkiintoinen. Tuntien kokoustaminen kokoomus, vihreät, demarit ja vassarit akselilla ei taatusti aina ole ollut kivutonta. Lopputulos on oikeisto-vasemmisto yhteistyön tulos, eli osittain vasemmistolainen, osittain oikeistolainen, mutta pääsääntöisesti mukava, ei liikoja lupaava, ohjelma jonka voi hyvin mielin allekirjoittaa.

-Minna Minkkinen

Kategoriassa: Yleinen Avainsanoilla: 'valtuusto, pormestariohjelma

Valtuusto keskustelu hyvinvoinnin tilasta ja Linnainmaan kaavoituksesta

21.08.2012 : mikkoaaltonen

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 20.8.2012. Ennen kokousta pidettiin kyselytunti jossa käsiteltiin kahta Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä lähtenyttä valtuustokyselyä: omaa Tampereen kaupungin hallintohenkilöstön määrän kasvua koskevaa kyselyäni ja Sirkkaliisa Virtasen kyselyä rikkaruohomyrkkyjen käytöstä kaupungissa. Kyselyt vastauksineen voi lukea tästä.

Pisimpään kokouksessa puhuttiin Hyvinvoinnin tila 2011 -raportista. Keskustelu oli aiheellista. Raportti kertoo miten tamperelaisten hyvinvointi on kehittynyt vuoden 2011 aikana. Monia ongelmia on edelleen. Työttömyys on hieman laskenut mutta on edelleen korkealla verrattuna moneen muuhun kaupunkiin, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on suurta. Pienituloisten määrä on kasvussa ja iso osa tamperelaisista on edelleen hyvin pienituloisia. Asunnottomuus on kehittynyt parempaan suuntaan vuoden aikana mutta ongelma ei ole edelleenkään poistunut. Koulukiusaaminen ja lasten sekä nuorten pahoinvointi ovat edelleenkin ongelmia. Koulukiusaamisen ratkaisuja pohdittiin pitkään. Raportti on hyvä muistutus valtuutetuille siitä mitä asioita on vielä korjattavana ja se antaa hyvän pohjan tulevan toiminnan suunnittelulle.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti Linnainmaan kaavan palauttamista valmisteluun niin, että kerrostalorakentaminen olisi maltillisempaa. Kirjoitin asiasta jo aikaisemmin omassa blogissani ja teksti on luettavissa täällä. Esityksemme ei kuitenkaan saanut kannatusta ja kaava tuli hyväksytyksi sellaisenaan.

Käsittelyssä oli myös kaksi ryhmämme tekemää valtuustoaloitetta. Toinen aloitteista käsitteli vapaiden ohjelmistojen käyttöönottoa kouluissa ja toinen asiakasvaliokunnan perustamista ikäihmisten palveluihin. Kummankaan aloitteen saamiin vastauksiin ei voinut olla täysin tyytyväinen. Vapaita ohjelmistoja koskevaan aloitteeseen oli vastattu aika ylimalkaisesti. Ikäihmisten palveluiden  asiakasvaliokuntaa koskevaan aloitteeseen saatu vastaus oli hieman parempi vaikka asiakasvaliokuntaa ei luvattukaan perustaa, tulevaisuuden toiminta kuitenkin huomioi paremmin asiakkaiden mielipiteen.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Aloite, Asunnottomuus, Hyvinvointi, Kaavoitus, Linnainmaa, työllisyyden hoito

Valtuusto keskusteli tilinpäätöksestä ja lopetti henkilöstökassan

30.05.2012 : mikkoaaltonen

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui 28.5.2012 kokoukseensa käsittelemään kaupungin vuoden 2011 tilinpäätöstä ja muita asioita. Ensimmäisenä merkittävänä aiheena listalla oli kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely. Arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta kertoo miten kaupunkia on johdettu ja miten esimerkiksi valtuuston päätökset ovat toteutuneet. Kertomus on mielenkiintoista luettavaa ja siinä nostetaan esille monia epäkohtia ja puutteita kaupungin toiminnassa. Suurimpana edelleen jatkuvana laiminlyöntinä on kaupungin lainvastainen toiminta lastensuojelussa. Lastensuojelun tila ei edelleenkään ole Tampereella lain vaatimassa kunnossa siitä huolimatta, että asiasta on ollut tiedossa vuosia. Asiasta vastaava apulaispormestari Leena Kostiainen (kok.) kertoi tilanteesta, tämän vuoden puolella asiassa on päästy eteenpäin vaikka vieläkään tilanne ei ole kokonaan kunnossa. Toinen kertomuksessa esille noussut asia on Tampereen kaupungin huolestuttava taloustilanne. Kaupungin tilinpäätös on 12,5 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tulos on talousarviota huonompi. Erityisen huolestuttavaa on tulojen pieni kasvu ja menojen huima lisääntyminen, tulot kasvoivat yhden prosentin ja menot yli viisi prosenttia. Tällainen menojen ja tulojen epäsuhta ei voi jatkua. Arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä puhuttiin yli kaksi tuntia ja Vasemmistoliiton valtuutetut osallistuivat keskusteluun aktiivisesti.

Sopimus ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueesta hyväksyttiin kokouksessa. Sopimus tarkoittaa käytännössä Tampereen ja naapurikuntien ammattioppilaitosten yhdistymistä. Tämä on hyvää alueellista yhteistyötä joka hyödyttää kaikkia. Yhdistymisessä on kuitenkin sopimuksen syntymisestä huolimatta edelleen kiinnitettävä huomiota siihen millaiseksi ammatillisen koulutuksen organisaatio luodaan, turvattava henkilöstön asema ja varmistettava yhdistyvien organisaatioiden omaisuuden järkevä käyttö.

Kokouksessa käsiteltiin myös kaupungin henkilöstökassan tulevaisuutta. Kassa on kaupungin työntekijöilleen tarjoama palvelu, he voivat kassan kautta hoitaa yksinkertaisia pankkiasioitaan. Päätösesityksenä asiasta oli, että henkilöstökassan toiminta lopetetaan. Esitys vietiin läpi Kokoomuksen ja vihreiden johtaman XL-ryhmän äänin Vasemmistoliiton ja SDP:n vastustuksesta huolimatta. Tämä jaksaa edelleenkin hämmästyttää. Kassalla oli 7 500 asiakasta ja talletuksia 39 miljoonan edestä. Toiminta oli siis edelleen aktiivista mutta salin oikea laita halusi ohjata työntekijät rahoineen kaupallisiin pankkeihin.

Kokous venyi pitkien keskustelujen vuoksi myöhään ja kello kymmenen aikoihin päätettiin, että asialistalla ollut Hyvinvoinnin tila -raportti siirretään käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Hyvä niin sillä raportti on täyttä asiaa siitä miten Tamperelaisilla menee ja siitä on hyvä keskustella kunnolla. Raportissa on monia huolestuttavia kohtia muun muassa työllisyyden ja toimeentulon osalta.

Kirjoitus on julkaistu myös omassa blogissani.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Arviointikertomus, Henkilöstökassa, Menot, Talous, Tarkastuslautakunta, Tilinpäätös, Tulot

Valtuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelin

15.05.2012 : mikkoaaltonen

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui 14.5.2012 kokoukseen päättämään Rantaväylän tunnelista. Listalla oli toki muitakin asioita mutta tunneli vei syystäkin kaiken huomion.

Käsittelyssä oli uusi sopimus Rantaväylän tunnelin toteuttamisesta allianssimallilla. Sopimuksen hyväksyminen tarkoitti käytännössä päätöstä, että tunneli rakennetaan. SDP:n valtuustoryhmästä esitettiin Vasemmistoliiton kannattamana, että tunnelisopimus palautetaan valmisteluun. Äänestys hävittiin äänin 37 – 30. Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä esitettiin sopimuksen hylkäämistä demareiden kannattamana. Muutama muukin valtuutettu esitti sopimuksen hylkäämistä. Tämä äänestys hävittiin myös äänin 37 – 30. Valtuusto päätti, että tunneli rakennetaan.

Äänestyksessä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jakaantui. Kuusi valtuutettua kannatti sopimuksen palauttamista ja hylkäämistä kahden valtuutetun tukiessa sopimuksen hyväksymistä.

Hyväksytyssä tunnelisopimuksessa on paljon epäselvää. Siinä ei muun muassa täsmällisesti määritellä mitä tunneliurakka pitää sisällään. Lisäksi sopimuksella siirretään paljon päätösvaltaa Tampereelta Liikennevirastolle. 185 miljoonan euron arvoinen sopimus on ainoastaan yhdeksän sivua pitkä. Sopimuksella Tampereen kaupungista ja sen veronmaksajista tulee hankkeen suurimpia riskinkantajia.

Valtuuston käsitellessä tunneliurakan sopimuksia viimeksi vuonna 2008 päätettiin, että hanketta arvioidaan uudestaan jos sen kustannusarvio oleellisesti nousee, arvio oli silloin 145 miljoonaa euroa. Nyt sovittiin 185 miljoonan euron arvoisesta urakasta, eli nousua on tullut yli 25 prosenttia. Tunnelin kannattajat eivät kuitenkaan pitäneet tätä sellaisena nousuna, että asiaa olisi pitänyt harkita uudelleen.

Tunnelihankkeeseen lähteminen nykyisellä kustannusarviolla nykyisessä taloustilanteessa on harkitsematonta. Menot ovat varmoja, mutta tulot eivät. Sen lisäksi menot ja velkamäärän kasvu toteutuvat ennen tuloja. Valtuuston enemmistö XL-ryhmän johtamana päätti kuitenkin toisin. Tämä tarkoittaa huomattavaa riskiä Tampereen taloudelle.

Valtuuston kokouksen loppupuolelle päätettiin yksimielisesti palauttaa valmisteluun Vasemmistoliiton Anna Kontulan ja RKP:n Peter Löfbergin yhdessä tekemä aloite pysäköintimaksujen järkeistämisestä keskustan alueella koska aloitteeseen saadussa vastauksessa ei huomioitu ollenkaan Keskustorin aluetta.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Rantaväylän tunneli, Talous, Velka

Valtuusto keskusteli kuntarakenneuudistuksesta

17.04.2012 : mikkoaaltonen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.4.2012 käsiteltiin kahta varsin merkittävää asiaa: Tampereen kaupungin lausuntoa kuntauudistuksesta ja uutta sopimusta Rantaväylän tunnelista.

Kuntarakenneuudistusta koskevasta lausunnosta saatiin aikaiseksi pitkä keskustelu. Lausunnon olivat valmistelleet kaupungin viranhaltijat ja kaupunginhallitus oli hyväksynyt lausunnon yksimielisesti. Lausunnossa otetaan uudistukseen maltillinen kanta. Siinä todetaan, että kuntarakennetta pitää selvittää, lisäksi nostetaan esille seudun nykyisiä ongelmia. Kirjoitin asiasta aikaisemmin omassa blogissani. ”Suur-Tamperetta” ei lausunnossa vaadita tai esitetä mutta todetaan, että Tampere on valmis kuntaliitoksiin jos sellaisille on edellytyksiä.

Lausunnon voi lukea tästä: Lausunto kuntarakenneuudistukseen

Keskustapuoleen ryhmästä tuli esitys vaihtoehtoisesta lausunnosta jossa olisi sanottu, että kuntarakenteen uudistamista ei saa selvittää. Tähän liittyivät myös väitteet, että lausunnossa vaaditaan ”Suur-Tamperetta”. Itse en kyllä sellaisia vaatimuksia lausunnosta löydä.

Kuntarakenteen selvittäminen Tampereen seudulla on tärkeää jotta saamme selville tosiasioita ja faktoja joiden pohjalta asiasta voidaan käydä keskustelua. Tähän mennessä keskustelu on käyty lähinnä tunnepohjalta ja vähäisin tosiasioin. Tosiasia on kuitenkin se, että nykymallinen kuntien yhteistyö ei riitä seudun ongelmien ratkaisemiseksi ei tulevaisuuden turvaamiseksi. Lopulta valtuusto hyväksyi lausunnon varsin selvin luvuin.

Rantaväylän toteuttamisen uusi sopimus joka pohjaa niin sanottuun allianssimalliin ei lopulta johtanutkaan pitkään ja kiihkeään keskusteluun tunnelista. Asia jätettiin pöydälle. Pöydälle jättämisestä ja siitä missä järjestyksessä puheenvuorot asiassa oli jaettu saatiin aikaiseksi turhankin pitkä keskustelu. XL-ryhmä halusi asian nopealla pöydällä jättämisellä estää keskustelun asiasta. Demareilla taas olisi ollut puhehaluja.

Kokouksen lopulla käytiin hyvää keskustelua tilaaja-tuottaja-mallista valtuutettu Aila Dundar-Järvisen puheenvuoron pohjalta. Mallissa riittäisi puhetta ja keskusteltavaa pidemmäksikin ajaksi.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Kuntarakenneuudistus, Kuntauudistus, Rantaväylän tunneli, Tilaaja-tuottaja-malli

Tampereen Aterian henkilöstöruokailu ulkoistettiin niukasti

13.03.2012 : mikkoaaltonen

Tampereen kaupunginvaltuuston 12.3.2012 kokouksen merkittävimpänä asiana oli Tampereen Aterian järjestämän henkilöstöruokailun ulkoistaminen. Päätösesityksenä oli, että Aterian henkilöstöruokailu ulkoistetaan ja noin 40 työntekijää siirtyy kaupungilta yksityiselle työnantajalle. Vasemmistoliitto vastusti ulkoistamista. Ulkoistamista perusteltiin ”strategisilla syillä”, kustannussäästöjä ulkoistamisella ei tavoiteltu. Mitään vikaa Tampereen Aterian toiminnassa ei myöskään osoitettu. Onkin kummallista miksi piti lähteä korjaamaan toimintaa joka jo nyt oli kunnossa. Aterian toimitusjohtaja kertoi myös, että kustannustaso ja laatu ovat Ateriassa samalla tasolla kuin yksityisillä palvelutuottajilla. Syitä ulkoistukselle ei kokouksessakaan löytynyt. Asiasta äänestettiin ja henkilöstöruokailu ulkoistettiin äänin 35 – 32 vasemmiston vastustaessa ulkoistamista. Äänestys meni tiukoille mutta ei kuitenkaan riittänyt.

Pienenä lohdutuksena Ateria-päätökseen saatiin Vasemmistoliiton ryhmästä hyväksytyksi ponsi jonka mukaan henkilöstöruokailua tekemään valitaan enemmän kuin yksi palvelutuottaja. Tämä varmistaa ettei tuotantoon synny yksityistä monopolia ja ulkopuolisia palvelutuottajia voidaan vertailla keskenään. Ponsi hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa päätettiin myös muutoksista vuoden 2012 talousarvioon. Vasemmistoliitto esitti tässä yhteydessä miljoonan euron lisäystä työllisyyden hoitoon syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta muista ryhmistä ja kaatui äänestyksen jälkeen. Työllisyys ja syrjäytyminen nousivat kuitenkin jälleen keskusteluun, mikä on hyvä koska näitä tärkeitä asioita ei saa unohtaa.

Ennakkotiedot Tampereen kaupungin vuoden 2011 tilinpäätöksestä ovat valmistuneet. Tilinpäätös on budjettia huonompi ja kaupungin alijäämä on noin 12 miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton ryhmästä nostettiin esille kaupungin palveluostojen talousarviota suurempi toteuma. Tämä on siis sitä rahaa jolla ostetaan esimerkiksi yksityisten yritysten tuottamia palveluita. Asiaa on pidettävä esillä jatkossakin ja selvitettävä se miten palveluiden ulkoistaminen on vaikuttanut palveluostoihin käytettävien menojen kasvuun.

– Mikko Aaltonen

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Tampereen ateria, työllisyyden hoito, Ulkoistaminen

Tampereen Ateriaa ei pidä ulkoistaa

14.02.2012 : mikkoaaltonen

Tampereen Ateriaa ei pidä ulkoistaa

Kaupunginvaltuuston kokous 13.2.2011

Kirjoittaja: Mikko Aaltonen

 

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksen asialista oli melko lyhyt mutta se sisälsi kaksi tärkeää asiaa. Näistä ensimmäinen oli pormestarin valintatapa ja toinen Tampereen Aterian henkilöstöruokailupalveluiden ulkoistaminen.

Pormestarin valintatavassa suora kansanvaali olisi tavoiteltava vaihtoehto. Kansalaisten pitäisi päästä äänestämään suoraan pormestaria. Nykyinen lainsäädäntö ei vain salli tätä vaihtoehtoa, joten keskustelussa vaihtoehtoina olivat pormestarin valinta valtuutettujen joukosta tai pormestarin valinnan mahdollistaminen valtuutettujen ulkopuolelta. Vasemmistoliitto päätyi kannattamaan pormestarin valintaa valtuutettujen joukosta. Tällä tavalla pormestariksi valittava henkilö on saanut vaaleissa kannatusta kaupunkilaisilta eivätkä puolueet voi nostaa pormestariksi sellaista henkilöä joka ei menisi läpi vaaleissa. Valtuuston ulkopuolelta valittavissa ehdokkaissa uhkana olisi virkamiesvallan kasvu jos pormestariksi valittaisiin esimerkiksi yritysten johtotehtävissä ansioituneita henkilöitä sekä se, että valituksi tulisi henkilö jolla ei olisi vaaleissa koeteltua kaupunkilaisten luottamusta. Valtuustoryhmät olivat melko yksimielisiä asiasta vaikka pormestarin valintatavasta puhuttiinkin pitkään. Valtuusto päätti, että seuraavakin pormestari valitaan valtuutettujen joukosta.

Henkilöstöruokailun ulkoistaminen johti myös vilkkaaseen keskusteluun jossa äänessä oli lähinnä salin vasenlaita. Tampereen Ateria on kaupungin omistama liikelaitos joka tekee ruokaa kouluissa, sairaaloissa, päiväkodeissa ja muissa kaupungin laitoksissa sekä järjestää kaupungin työntekijöille henkilöstöruokailua.

Valtuuston käsiteltävänä oli esitys, että henkilöstöruokailu ulkoistettaisiin eli käytännössä myytäisiin yksityisille firmoille. Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä tätä esitystä. Tampereen Ateria on tuottanut voittoa kaupungille ja sen asiakkaiden tyytyväisyys ruokaan on ollut hyvällä tasolla. Perusteena ulkoistamiselle oli, että henkilöstöruokailu ei ole kaupungin ydintoimintaa. Tämä ei ole Vasemmistoliiton mielestä riittävä peruste, kaupunki voisi jatkossakin aivan hyvin järjestää henkilöstöruokailua. Henkilöstöruokailu todennäköisesti tukee koko Aterian toimintaa, kun aterioita tuotetaan enemmän, niin raaka-aineitakin ostetaan enemmän jolloin niitä saadaan halvemmalla ja tämän seurauksena yksittäisen aterian hinta laskee. Henkilöstöruokailun ulkoistamisesityksen perustelussa myönnettiin, että ulkoistamisella ei saada säästöjä. Miksi sitä sitten esitettiin jäi edelleen epäselväksi. Keskustelun jälkeen valtuusto päätti jättää asian pöydälle eli jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Tämä on hyvä, seuraavaan kokoukseen mennessä saattaa riittävän moni valtuutettu ymmärtää perusteluiden heikkouden.

Tampereen Aterian henkilöstöruokailun ulkoistaminen uhkaa myös noin 40 Aterian työntekijän asemaa. Ulkoistuksen myötä näiden jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden palkat laskisivat entisestään. Tätä muutosta Vasemmistoliitto ei voi hyväksyä.

Kokouksen loppupuolella käsiteltiin Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltosen aloitettaNekalan kaupungin osan kehittämisestä. Ajatuksena aloitteessa oli, että kaupunki pohtisi mihin suuntaan Nekalan Jokipohjan tien eteläisen puolen pitäisi tulevaisuudessa kehittyä. Aloitteeseen saatu vastaus ei vastannut odotuksia koska siinä alueen kehittämiseen ei otettu kantaa. Jos kaupungilla ei ole alueen suhteen omaa visiota voi kehittyä sirpaleisesti kortteli korttelilta suuntaan joka ei ole kokonaisuuden kannalta toivottava. Heikosta vastauksesta huolimatta asiasta käytiin hyvä keskustelu. Monet valtuutetut kommentoivat aloitetta hyvin ja apulaispormestari Hanhilahden sekä kaupunkikehityksestä vastaavan johtaja Kankaalan puheenvuorot toivat esiin mahdollisia kehityssuuntia. Aloite sai aikaan valtuustossa sen suuntaista keskustelua jota sillä haluttiinkin herätellä.

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Pormestari, Pormestarin valinta, Tampereen ateria, Ulkoistaminen

Valtuusto ja pormestari vastaavat kaupunkilaisille

08.02.2012 : sinikkatorkkola

Valtuusto ja pormestari vastaavat kaupunkilaisille

Asukasilta 7.2.2012

Kirjoittaja: Mikko Aaltonen

Pormestarin ja valtuuston yhteinen asukasilta järjestetään tiistaina 7.2.2012 kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Paikalla ovat myös valtuustoryhmien puheenjohtajat. Minä edustan illassa Vasemmistoliittoa. Tulkaa paikalle kysynmään päättäjiltä mitä ja miksi.

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen

Tietotekniikakeskuksen ulkoistus ei ole saavuttanut tavoitteitaan

05.02.2012 : sinikkatorkkola

Tietotekniikakeskuksen ulkoistus ei ole saavuttanut tavoitteitaan

Kirjoittaja: Mikko Aaltonen

Ennen viimeisintä kaupunginvaltuuston kokousta 12.12.2011 pidettiin valtuuston kyselytunti jossa käsiteltiin valtuuskyselyäni koskien Tampereen tietotekniikkakeskuksen (TIO) ulkoistamista. Kuten varmaankin suurin osa tamperelaisista muistaa niin syksyllä 2009 XL-ryhmä ajoi valtuustossa läpi päätöksen TIO:n ulkoistamisesta. Vetovastuussa olivat Kokoomus ja vihreät. Vasemmistoliitto ja demarit vastustivat päätöstä, äänemme eivät kuitenkaan riittäneet ulkoistamisen estämiseen.

Päätöksen perusteluissa mainittiin merkittävien säästöjen saaminen nopeasti. Kyselylläni halusin varmistaa, että ovatko nämä päätöksen perusteluine esitetyt asiat toteutuneet. Eli saavutettiinko ulkoistuksella se mitä tavoiteltiin. Kyselyni pormestari Timo P. Niemisen vastauksilla Tampereen kaupungin pöytäkirjahaulla (kaupunginvaltuuston kyselytunti). Vastaukset ovat kovin ympäripyöreitä eikä niistä käy selkeästi ilmi, että onko asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Kyselytunnilla käydyssä keskustelussa talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala myönsi ettei ulkoistushankkeessa asetettu mittareita joilla olisi voinut mitata päästiinkö niihin tavoitteisiin joilla ulkoistamista perusteltiin.

Tällä tavalla toteutettu ulkoistaminen on aika järkyttävää. Valtuutettu ei pysty nykytilanteen pohjalta selvittämään oliko tehty päätös perusteltu vai ei. Tämän pohjalta olenkin itse valmis tulemaan siihen johtopäätökseen, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä oli oikeassa – TIO:a ei olisi pitänyt ulkoistaa.

Asia kiinnostaa onneksi muissakin ryhmissä. Demarien Pekka Salmi oli tehnyt lähes samansisältöisen kyselyn joka käsiteltiin samalla kyselytunnilla.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Mikko Aaltosen kotisivulla.

 

Lähetä linkki Face

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: tietotekniikka, Ulkoistaminen

Ratikka eteni, Tavase-päätökseen lisää tietoa

05.02.2012 : sinikkatorkkola

Ratikka eteni, Tavase-päätökseen lisää tietoa

Kaupunginvaltuuston kokous 12.12.2011

Kirjoittaja: Mikko Aaltonen

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2011 oli kaksia asiaa ylitse muiden: ratikan suunnittelun jatkaminen ja Tavasen osakepääoman korotus.

Hienoa oli, että ratikan suunnittelua päätettiin jatkaa yksimielisesti. Ratikka on Tampereen suurista hankkeista tärkein. Tampere ja koko ympäröivä kaupunkiseutu kasvaa edelleen eikä mikään viittaa kasvun pysähtymiseen. Kapealle kannakselle ei mahdu enää lisää yksityisautoja ja busseja joten tarvitaan tehokkaampia tapoja liikuttaa ihmisiä. Raideliikenne on tällaisessa tilanteessa ainoa mahdollinen ja järkevä vaihtoehto. Lisäksi raideliikenne on ympäristöystävällisempää kuin polttomoottoritekniikkaan perustuva liikenne.

Nyt tehty päätös ei ole lopullinen rakentamispäätös. Tällä päätöksellä saadaan kuitenkin valmisteltua sellainen esitys josta päätös tehdään. Valmistelun tultua päätökseen voidaan arvioida hankkeen hintaa ja laatua sekä tehdä päätös asiasta. Itse suhtaudun positiivisesti ratikkahankkeeseen ja nykyisillä tiedoilla olen sen kannattaja.

Yksimieliseen päätökseen tuli kokoomuksen ryhmästä toivomusponsi jonka vaikutusta itse päätökseen pidän lähinnä kosmeettisena. Ilmeisesti osalla kokoomuksen ryhmästä oli halua jättää jonkinlainen edes merkityksetön puumerkki päätökseen jotta he olisivat voineet hyväksyä sen.

Toinen paljon puhuttanut asia oli Tavase –tekopohjavesiyhtiön lisärahoituksen hyväksyminen. Tekopohjavesihanke on pitkittynyt ja sen kerännyt koko ajan enemmän ja enemmän vastustusta. Tällä päätöksellä turvataan se, että Tavase voi tehdä hankkeen suunnitelmat loppuun niin että niiden pohjalta voidaan päättää hankkeen jatkamisesta. Hankkeen rakentamispäätöstä ei ole tehty. Itselläni ei ole Tavasesta jyrkkää kantaa suuntaan tai toiseen. Päätän kantani sitten kun suunnitelmat ovat valmistuneet.

Kokouksen lopulla käsiteltiin valtuustoaloitteeni kuntalaisaloitteiden käsittelystä. Tällä hetkellä valtuutetut eivät saa tietoa kaikista kuntalaisaloitteista koska osa niistä käsitellään kaupunginhallituksessa tai lautakunnisa. Itse olin saamaani vastaukseen tyytyväinen. Kaikkien käsiteltyjen kuntalaisaloitteiden liittäminen kerran vuodessa valtuuston esityslistan lisämateriaalin mahdollistaa sen, että valtuutetut saavat tietoonsa nekin aloitteet joita ei ole valtuustossa käsitelty. Oma aloitteeni teki siis tehtävänsä.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Mikko Aaltosen blogissani.

 

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Ratikka, Tavase, tekopohjaversi

Hatanpäälle uusi johtaja

21.01.2012 : sinikkatorkkola

Hatanpäälle uusi johtaja

 

 

Kirjoittaja: Mikko Aaltonen

Pormestari Timo P. Nieminen nimitti tänään Hatanpään sairaalan uudeksi johtajaksi tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen. Valinta toivottavasti päättää pitkään jatkuneen Hatanpään johtamisongelman.

Ongelmalliseksi valinnan tekee se, että päätös tehtiin ohi erikoissairaanhoidon johtokunnan jolle johtajavalinta olisi kaupungin johtosäännön mukaan kuulunut. Johtokunta on ohitettu kaupungin ylimmän johdon toimesta jo aikaisemminkin Hatanpään johtamiseen liittyvissä päätöksissä. Eli johtokunnan ei ole annettu tehdä niitä päätöksiä joita johtokunnan tulee tehdä kaupungin johtosäännön mukaan. Pormestari siis päätöksellään rikkoi Tampereen kaupungin toimintamallia vastaan. Laillinen päätös kyllä oli.

Johtokunta on syystäkin vihainen. Tällainen toiminta herättää kysymyksen mihin johtokuntia tarvitaan jollei niiden anneta tehdä niille annettuja tehtäviä. Johtokuntien jäsenten motivoiminen voi muuttua hankalaksi ja niihin voi olla vaikea saada jäseniä. Samalla herää kysymys miten paljon Tampereen kaupungilla arvostetaan demokratiaa.

Lehtomäen valinnassa on hyvää se, että johtoon saadaan mies joka tuntee kaupungin toiminnan ja saa toivon mukaan Hatanpään palamaan arkeen.

Kirjoitus on julkaistu myös Mikko Aaltosen kotisivulla

Kategoriassa: Valtuusto, Yleinen Avainsanoilla: Hatanpää, johtajavalinnat, Terveydenhuolto

Moikka maailma!

14.04.2010 : pirkanmaa

Tämä on ensimmäinen esimerkkiuutinen. Uutiset listautuvat oletuksena etusivulla. Ne voi helposti katkaista sopivasta kohdasta, milloin niiden alle tulee linkki lue lisää.

Voit lisätä uusia uutisia hallinnasta. Uutiset ovat hallinnassa nimikkeellä ARTIKKELIT.

Kategoriassa: Yleinen

Ensisijainen sivupalkki

vasemmisto

Sosiaalinen media

  • Facebook
  • Twitter

RSS Vasen Kaista

  • Tuomiopäivän kello on yhä 100 sekuntia vaille puolenyön 28.01.2021
  • Tampereen Vasemmisto julkisti 8 uutta kuntavaaliehdokasta 27.01.2021
  • Ruoveden vasemmisto: yhteistyö yli puoluerajojen toimii kuntalaisten hyväksi 27.01.2021
  • Tampereella harvinainen valtuustoilta: taloudessa ylijäämää, kaupunkiympäristössä huimaa kehitystä 26.01.2021
  • Lempäälän vasemmisto: yhteistyöllä parannetaan kuntalaisten palveluja 26.01.2021

© Copyright 2021 - www.vas.fi