Tampereen Ammattikorkeakoulun (TAMK) kuvataideopetuksen puolustajat ovat tärkeällä asialla. On onnetonta, jos kulttuurikaupungista häviää niin merkittävän taiteen alan kuin kuvataiteen ammattiin johtava opetus. Tällainen päätös tuntuu myös tyylittömältä kun samaan aikaan kuvataiteiden merkitystä korostetaan tekemällä tunnetuksi kaupungin kuvataide-elämään merkittävästi vaikuttaneen mesenaatin Sara Hildenin elämäntyötä.
Kulttuurin ja sen monitasoisen opetuksen tulevaisuutta on muutoinkin syytä painottaa juuri nyt Tampereen kaupunginvaltuuston käsitellessä seuraavassa kokouksessaan uutta kaupunkistrategiaa. Siinä kulttuuri on mukana todella heiveröisesti, kolmena irrallisena mainintana. Sen merkitystä itseisarvona tai edes hyvinvoinnin ylläpitäjänä ei ole sisään kirjoitettu siten, että lukija vakuuttuisi Tampereen haluavan tulevaisuudessakin profiloitua kulttuurikaupunkina. Itse olen valmisteluseminaareissa toivonut jopa strategian nimessä näkyvän sen, että olemme vahvasti ja perinteikkäästi mm. kirjallisuuden ja kirjailijoiden kaupunki.
Kaupunkistrategialuonnoksessa nostetaan ennaltaehkäisy tärkeäksi tavoitteeksi, mutta se mitä ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan vaatii tarkentamista. Mm. kulttuurin merkitys yhtenä keinona torjua yhteiskunnasta syrjäytymistä on saatava strategiassa näkyviin. Kulttuuripalvelut ovat osa peruspalveluita; ne eivät ole voita leivän päällä vaan ruisleipää. Kaikkein laajimmin käytetty kulttuuripalvelu ovat kirjastot, joilla on tutkitustikin merkitystä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Tuntuisikin turvallisemmalta myös kirjastojen tulevaisuuden kannalta, jos kulttuurin opetuksen, palveluiden ja kulttuurintuottajien asema kirjattaisiin strategiaan, jonka pohjalta kaupungille laaditaan konkreettisia toimintasuunnitelmia.
Ulla-Leena Alppi
Kirjoitus on julkaistu myös Aamulehden yleisönosastossa 9.6.2013